Aluehallitus
Pöytäkirja 18.08.2026/Pykälä 183

Aluehallitus 18.08.2026 § 183  

1079/01.01.02/2026  

Valmistelija juristi Sonja Miinalainen, p. 050 350 6171

Selostus asiasta Yleistä

 HR-johtaja on tehnyt 29.6.2026 viranhaltijapäätöksen § 10/2026 (1079/01.01.03/2026) työkykypäällikön viran täyttämisestä. Virkaan on valittu terveydenhoitaja ja tradenomi **********. Päätöksestä on jätetty Keski-Suomen hyvinvointialueelle 2.7.2026 saapunut oikaisuvaatimus.

 Oikaisuvaatimuksen tekijä ************ vaatii, että työkykypäällikön viran täyttämistä koskeva päätös kumotaan ja virka osoitetaan hänelle kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 46 §:n mukaisen takaisinottovelvollisuuden perusteella. Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan työkykypäällikön virka on tehtäviltään samankaltainen kuin hänen aikaisempi virkansa ja työnantaja on rikkonut takaisinottovelvollisuutta jättäessään viran tarjoamatta hänelle.

 Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo lisäksi olevansa virkaan valittua henkilöä ansioituneempi. Hänen mukaansa rekrytointimenettelyssä on tapahtunut virheitä hänen hakemuksensa käsittelyssä, haastatteluun valinnassa ja valintaperusteiden soveltamisessa. Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan häntä ei ole kohdeltu virantäyttömenettelyssä tasapuolisesti ja puolueettomasti.

 Hakuilmoitus ja kelpoisuus tehtävään

 Keski-Suomen hyvinvointialueen työhyvinvointipalvelujen työkykypäällikön virka oli julkisesti haettavana ajalla 11.5.2026–29.5.2026. Työkykypäällikkö toimii yksikkönsä lähiesihenkilönä, tekee tiivistä yhteistyötä työsuojelupäällikön kanssa ja toimii tämän sijaisena. Työkykypäällikön tehtävänä on edistää henkilöstön työkykyä, tukea työurien kestävyyttä ja ehkäistä työkyvyttömyyttä ennakoivilla, vaikuttavilla ja kustannustehokkailla toimenpiteillä. Työkykypäällikkö vastaa työkykyjohtamisen kokonaisuudesta ja sen kehittämisestä osana strategista henkilöstöjohtamista. Tehtäviin kuuluu toiminnan sujuvuuden ja vaikuttavuuden varmistaminen, kokonaisuuden koordinointi sekä keskeisten prosessien ja toimintatapojen kehittäminen. Työkykypäällikkö toimii asiantuntijaroolissa yhteistyössä esihenkilöiden ja johdon, henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon, työsuojelun ja työkykyasiantuntijoiden sekä muiden sidosryhmien kanssa. Työkykypäällikkö vastaa työterveyshuollon palvelujen koordinoinnista ja kehittämisestä. Tehtävään sisältyy työkykytiedon hyödyntäminen, raportointi ja kehittäminen.

 Viran kelpoisuusvaatimuksena oli soveltuva korkeakoulututkinto tai aikaisempi opistotasoinen tutkinto, palveluyksikön palveluiden tuntemus ja riittävä johtamiskokemus.

 Hakijalta odotettiin kokemusta työkykyjohtamisesta, esihenkilötyöstä ja henkilöstöjohtamisesta. Eduksi katsottiin hyvä työelämä-, työkyky- ja työlainsäädännön tuntemus sekä kokemus työkykyjohtamisen kehittämisestä ja yhteistyöstä työterveyshuollon kanssa. Hakijassa arvostettiin lisäksi kehittämismyönteistä ja ratkaisukeskeistä työotetta, kykyä hallita laajoja kokonaisuuksia sekä kehittää uusia ja toimivia ratkaisuja työkykyjohtamiseen. Lisäksi hakijassa arvostettiin hyvää paineensietokykyä sekä erinomaisia vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja.

 Virkaan saapui määräaikaan mennessä 176 hakemusta. Hakijoista 135 täytti kelpoisuusvaatimukset. Haastatteluun valittiin kahdeksan hakijaa, joiden koulutus, työkokemus ja muu hakemuksissa esitetty osaaminen vastasivat kokonaisuutena arvioiden parhaiten tehtävän keskeisiä vaatimuksia.

 Muu asiassa saatu selvitys

 Virkaan valitulle asianosaiselle on varattu tilaisuus antaa lausuma oikaisuvaatimuksen johdosta. Hän ei ole antanut lausumaa.

 Takaisinottovelvollisuutta koskevat oikeusohjeet

 Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 46 §:n 1 momentin mukaan, jos työnantaja on irtisanonut toistaiseksi otetun viranhaltijan 37 §:n mukaisilla perusteilla ja työnantaja tarvitsee yhdeksän kuukauden kuluessa irtisanomisajan päättymisestä viranhaltijaa tehtäviltään samankaltaiseen toistaiseksi voimassa olevaan tai yli kuusi kuukautta kestävään virkasuhteeseen, työnantajan on tiedusteltava paikalliselta työvoimaviranomaiselta, onko irtisanottuja viranhaltijoita etsimässä tämän viranomaisen välityksellä työtä, ja myönteisessä tapauksessa tarjottava työtä ensisijaisesti irtisanotuille kelpoisuusvaatimukset täyttäville viranhaltijoille.

 Lain esitöiden mukaan työtä voidaan yleensä pitää samankaltaisena, jos se muistuttaa viranhaltijan aikaisempia työtehtäviä ja viranhaltijalla on sellainen ammattitaito, koulutus ja aikaisempi työkokemus, että hänenlaisensa viranhaltijan voitaisiin olettaa tulevan valituksi kyseiseen virkasuhteeseen, jos muita hakijoita ei olisi ja jonka kelpoisuusvaatimukset irtisanottu viranhaltija täyttää. Tehtävänimikkeillä ei sinänsä ole ratkaisevaa merkitystä arviota tehtäessä. (HE 196/2002 vp, s. 66)

 Perustuslain mukaiset nimitysperusteet

 Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 6 §:n mukaan virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa.

 Suomen perustuslain (731/1999) 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.

 Perustuslain esitöiden mukaan taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. (HE 1/1998 vp, s. 180)

 Perustuslain mukaiset nimitysperusteet ovat yleisiä ja niitä tulee tulkita kussakin soveltamistilanteessa, jolloin virantäyttöön kuuluu myös harkintavaltaa. Nimitysperusteiden soveltamisen yhteydessä harkintavalta ilmenee muun muassa viranomaisen oikeutena määritellä viran työtehtävät, painottaa nimitysperusteita tehtävien mukaisesti sekä päättää siitä, mikä merkitys viranhakijoiden erilaisille ansioille on annettava.

 Rekrytointimenettelyä ja tasapuolista kohtelua koskevat oikeusohjeet

 Hallintolain (434/2003) 6 §:n mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.

 Asian arviointi

 Takaisinottovelvollisuus

 Työkykypäällikön viran ja oikaisuvaatimuksen tekijän aikaisemman viran tehtävien samankaltaisuutta on arvioitu vertaamalla virkojen tosiasiallista tehtäväsisältöä, tehtäväkokonaisuuksia, vastuualueita ja tehtävissä edellytettävää osaamista. Vertailtavien virkojen keskeisiä tehtäviä koskeva vertailu on liitteenä.

 Virkojen pääasialliset tehtäväkokonaisuudet, johtamisen kohteet, vastuualueet ja tehtävissä korostuva osaaminen eroavat olennaisesti toisistaan. Työkykypäällikön virkaa ei siten ole pidettävä kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 46 §:ssä tarkoitetulla tavalla tehtäviltään samankaltaisena oikaisuvaatimuksen tekijän aikaisemman viran kanssa. Hyvinvointialueella ei näin ollen ollut takaisinottovelvollisuuden perusteella velvollisuutta tarjota työkykypäällikön virkaa oikaisuvaatimuksen tekijälle.

 Perustuslain mukaiset nimitysperusteet

 Hakijoina on ollut 135 kelpoisuusehdot täyttävää hakijaa, joista kahdeksan kutsuttiin haastatteluun. Haastatteluvaiheeseen pääsemiseksi hakijoiden koulutusta, työkokemusta ja muuta hakemuksissa esitettyä osaamista arvioitiin suhteessa viran kelpoisuusvaatimuksiin ja hakuilmoituksessa ilmoitettuihin valintaperusteisiin. Haastatteluun kutsuttiin hakijat, joiden koulutuksen, työkokemuksen ja muun osaamisen katsottiin kokonaisuutena arvioiden vastaavan parhaiten tehtävän keskeisiä vaatimuksia. Virkaan valitun ja oikaisuvaatimuksen tekijän ansiovertailu on liitteenä.

 HR-johtajan päätöksen perusteella virkaan on valittu kelpoisuusehdot täyttävä hakija, joka on koulutuksen, aikaisemman työkokemuksen ja haastattelujen perusteella tehdyssä kokonaisarvioinnissa arvioitu tehtävään ansioituneimmaksi hakijaksi.

 Rekrytointimenettely ja tasapuolinen kohtelu

 Virkavalinnalta edellytetään, että siinä hallintolain 6 §:stä ilmenevien oikeusperiaatteiden mukaisesti toimitaan tasapuolisesti ja puolueettomasti. Esiin tulleiden seikkojen perusteella ei ole ilmennyt, että hakijoita olisi kohdeltu epätasapuolisesti tai arvioitu epäyhdenmukaisin perustein, että oikaisuvaatimuksen tekijän hakemuksen käsittelyssä olisi menetelty virheellisesti taikka että hakijoiden arvioinnissa olisi poikettu viran kelpoisuusvaatimuksista tai hakuilmoituksessa ilmoitetuista valintaperusteista. Myöskään ei ole ilmennyt, että virantäyttöön olisi vaikuttanut tehtävään tai hakijoiden ansioihin nähden epäasiallisia seikkoja.

 Hallintopäätöksen muodosta, sisällöstä ja perustelemisesta säädetään hallintolain 43–45 §:ssä. Hallintolain 49 g §:n mukaan otettuaan oikaisuvaatimuksen tutkittavakseen viranomainen voi muuttaa hallintopäätöstä, kumota päätöksen tai hylätä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuspäätöksessä on annettava perusteltu ratkaisu oikaisuvaatimuksessa esitettyihin vaatimuksiin.

 Asiassa esiin tulleet seikat puoltavat oikaisuvaatimuksen hylkäämistä.

 Sovellettavat säännökset

 Hallintolaki (434/2003) 6 §, 34 §, 43 §, 44 §, 45 § ja 49 g §

 Laki hyvinvointialueesta (611/2021) 138 §, 139 §, 142 § ja 143 §

 Laki kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta (304/2003) 6 § ja 46 §

 Suomen perustuslaki (731/1999) 125 §

Toimivalta

Hyvinvointialuelaki 139 §

Esittelijä Hyvinvointialuejohtaja Vuorela Piia

Päätösehdotus 

Kokouskäsittely:

Aluehallituksen jäsen Irma Hirsjärvi ehdotti asian palauttamista
valmisteluun. Ehdotusta ei kannatettu.

Päätös