Hyvinvoinnin ja terveyden lautakunta
Esityslista 21.10.2026/Asianro 71

Hyvinvoinnin ja terveyden lautakunta 21.10.2026    

1041/05.00.00/2026  

Valmistelija vastuualuejohtaja Päivi Kalilainen, p. 050 3700 245

 palvelujohtaja Maria Aalto, p. 050 413 5912

 palvelujohtaja Virve Hongisto, p. 050 365 8561

 palveluvastaava Marja Lehtoranta, p. 050 597 8314

Selostus asiasta 

Yleistä

 Keski-Suomen hyvinvointialueen alueellinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2026–2029 rakentaa yhteistä suuntaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiselle koko alueella. Suunnitelman tavoitteena on vahvistaa ennaltaehkäisevää työtä, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä varmistaa, että lapset, nuoret ja perheet saavat tarvitsemansa tuen oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti asuinpaikasta riippumatta.

Alueellinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on lakisääteinen, alueellinen ja poikkihallinnollinen asiakirja, jonka tarkoituksena on ohjata, johtaa ja kehittää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointityötä hyvinvointialueella. Suunnitelmassa kuvataan lasten ja nuorten kasvuoloja ja hyvinvoinnin tilaa, hyvinvointia edistäviä ja ongelmia ehkäiseviä toimia ja palveluja, yhteistyön järjestämistä sekä suunnitelman toteutusta ja seurantaa. Lisäksi kuvataan lastensuojelun tarve, lastensuojeluun varattavat voimavarat sekä lastensuojelun palvelujärjestelmä.

 Suunnitelman läpileikkaavina tavoitteina ovat lapsiperheiden hyvinvointiuhkien varhainen tunnistaminen ja varhaisen arjen tuen vahvistaminen, nuorten elämänhallinnan ja osallisuuden lisääminen sekä syrjäytymisriskin vähentäminen, sekä lasten, nuorten ja perheiden terveellisten elämäntapojen vahvistaminen. Tavoitteita toteutetaan laajassa yhteistyössä hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen, oppilaitosten, seurakuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Suunnitelmaan linkittyvät alueellinen neuvolasuunnitelma ja alueellinen opiskeluhuollon suunnitelma.

 Suunnitelman toimeenpanon perustana on yhteisövaikuttavuus, jossa eri toimijat sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin, vaikuttaviin toimintamalleihin sekä tiedolla johtamiseen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Yhteisövaikuttavuuden tavoitteena on siirtää painopistettä korjaavista palveluista varhaiseen tukeen ja vahvistaa toimijoiden yhteistä vastuuta lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista.

 Perhekeskustoiminnalla on keskeinen rooli tavoitteiden saavuttamisessa. Perhekeskus kokoaa yhteen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tukevat verkostot, vahvistaa eri toimijoiden yhteistyötä sekä tuottaa ja kokoaa ilmiötietoa tiedolla johtamisen tueksi. Perhekeskustoiminnan avulla tunnistetaan alueellisia hyvinvoinnin muutoksia, palvelutarpeita ja nousevia ilmiöitä, mikä mahdollistaa ennaltaehkäisevien toimenpiteiden kohdentamisen oikea-aikaisesti. Samalla perhekeskus tarjoaa laajasti matalan kynnyksen tukea, ohjausta, neuvontaa, ryhmätoimintaa sekä kohtaamispaikkoja lapsille, nuorille ja perheille.

 Perheiden, nuorten ja aikuisten ohjauksen ja neuvonnan asiakasohjausyksikkö tukee suunnitelman tavoitteiden toteutumista varmistamalla, että lapset, nuoret ja perheet ohjautuvat tarvitsemiinsa palveluihin sujuvasti ja oikea-aikaisesti. Tavoitteena on vahvistaa yhden yhteydenoton periaatetta, selkeyttää palvelupolkuja sekä tukea palveluiden yhteensovittamista erityisesti tilanteissa, joissa perhe tarvitsee useiden toimijoiden tukea.

 Digitalisaatio toimii suunnitelman läpileikkaavana kehittämiskeinona. Sen avulla vahvistetaan palveluiden saavutettavuutta, asiakaslähtöisyyttä ja tiedolla johtamista sekä tuetaan lasten, nuorten ja perheiden oikea-aikaista palveluihin ohjautumista. Digitaalisia ratkaisuja hyödynnetään sekä matalan kynnyksen tuen tarjoamisessa että eri toimijoiden välisen yhteistyön ja tiedon hyödyntämisen kehittämisessä.

 Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät sekä ongelmia ehkäisevät toimenpiteet ja palvelut vuosina 2026–2029 on kuvattu mielen hyvinvoinnin, liikunnallisen elämäntavan ja arjen turvallisuuden edistämisen toimenpidesuunnitelmien kautta. Perhekeskustoimintasuunnitelma ja yhteisövaikuttavuuden edistämisen toimenpiteet on kuvattu osana kokonaisuutta.
Toimenpiteiden toteutumista seurataan systemaattisesti osana hyvinvointialueen tiedolla johtamista ja strategista arviointia. Tavoitteena on vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia, osallisuutta, ehkäistä ongelmien kasautumista sekä turvata vaikuttavat ja yhdenvertaiset palvelut koko Keski-Suomen alueella.

 Talous

 Alueellinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma huomioi sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelustrategian ja taloussuunnitelman 2026-2030. Hyvinvointisuunnittelun toimenpiteet ja palvelutuotanto perustuvat lakisääteisiin palveluihin ja vaikuttavimpiin toimintamalleihin, joissa talous ja toiminta sovitetaan yhteen kustannusvaikuttavasti.

Yhteenveto

Keski-Suomen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2026–2029 linjaa hyvinvointialueen toimintaa kohti ennaltaehkäisevää, yhdenvertaista ja oikea-aikaista tukea lapsille, nuorille ja perheille. Keskeisiä painopisteitä ovat hyvinvointiuhkien varhainen tunnistaminen, arjen tuen vahvistaminen, nuorten osallisuuden ja elämänhallinnan lisääminen, syrjäytymisen ehkäisy sekä terveellisten elämäntapojen edistäminen. Palvelutuotannon uudistaminen tarkoittaa palvelurakenteiden keventämistä, oikea-aikaisuutta, saavutettavuutta ja monikanavaisuutta. Tavoitteita toteutetaan laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa hyödyntäen yhteisövaikuttavuuden toimintamallia, perhekeskustoimintaa, asiakasohjausta ja digitalisaatiota, jotta palvelut ovat vaikuttavia ja saavutettavia koko alueella.

Toimivalta

Hallintosääntö 18 §

Esittelijä Toimialajohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelut Kallimo Kati

Päätösehdotus 

Päätös