Aluehallitus
Esityslista 26.11.2025/Asianro 358

Hyvinvoinnin ja terveyden lautakunta 13.11.2025 § 45 

Valmistelija strategiajohtaja Anu Pihl, p. 050 320 4896

 toimialajohtaja Kati Kallimo, p. 050 442 2302

 vastuualuejohtaja Päivi Kalilainen, p. 050 370 0245

 vastuualuejohtaja Titta Frantsila, p. 040 139 6261

 vastuualuejohtaja Tuija Kovisto,  p. 040 513 5821

Selostus asiasta Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 11 § edellyttää hyvinvointialuetta laatimaan taloutensa ja toimintansa suunnittelua ja johtamista varten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian osana hyvinvointialuestrategiaa. 
 
Palvelustrategia on osa hyvinvointialuestrategiaa ja siinä on huomioitava myös järjestämislain 22 §:n mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet, jotka koostuvat toimintaa ja toimintaedellytyksiä koskevista tavoitteista. Uudistetut valtakunnalliset tavoitteet ovat tulleet voimaan toukokuussa 2025, jotka koskevat sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa että pelastustoimea. 
 
Palvelustrategialla hyvinvointialue päättää lain mukaan järjestämisvastuulleen kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteet huomioiden hyvinvointialueen asukkaiden tarpeet, paikalliset olosuhteet, palvelujen saatavuus ja saavutettavuus sekä kustannusvaikuttavuus. Palvelustrategian laadintaan osallistamisesta säädetään hyvinvointialueesta annetun lain 29 §:ssä. Palvelustrategia on lain mukaan julkaistava julkisessa tietoverkossa. 

 Palvelustrategian valmistelun tausta 

 Keväällä 2025 valmistuneessa hyvinvointialuestrategian väliarvioinnissa tunnistettiin tarve vahvistaa toiminnan ja talouden yhteyttä sekä selkeyttää tavoitteiden, seurannan ja raportoinnin kokonaisuutta. Väliarviointi ei varsinaisesti kohdistunut strategian toimeenpano-ohjelmaan, mutta sen läheinen yhteys strategiaan toi esiin kehittämistarpeita myös toimeenpano-ohjelman rakenteessa ja seurannassa. 

 Toimeenpano-ohjelmaa on tarvittu hyvinvointialueen alkutaipaleella välineeksi yhtenäistämiseen ja muutosjohtamiseen. Toimeenpano-ohjelman laajuuden vuoksi sen seuranta on koettu osin vaikeasti hahmotettavaksi, eikä se ole tukenut strategian arviointia toivotulla tavalla. Saadun palautteen perusteella ohjelma ei ole myöskään palvellut riittävän hyvin johtamisen ja päätöksenteon tarpeita. 

 Heikentynyt taloustilanne vahvistaa tarvetta yksinkertaistaa ohjaavia asiakirjoja, tarkentaa tavoitteita ja sopeuttaa toimintaa käytettävissä olevaan rahoitukseen. Näiden syiden perusteella on päädytty uudistamaan strategian toimeenpanoa ja seurantaa laatimalla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain (612/2021) mukainen palvelustrategia hyvinvointialuestrategian tueksi. 

 Nykyiset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen linjaukset korvataan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain (612/2021) mukaisella palvelustrategialla, joka määrittää pitkän aikavälin tavoitteet palvelujen järjestämiselle säilyttäen tiiviin yhteyden hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen suunnitelman kokonaisuuteen. Palvelustrategia tukee hyvinvointialuestrategian toimeenpanoa, huomioi valtakunnalliset tavoitteet sekä vahvistaa toiminnan ja talouden kokonaisohjausta. 

 Valmisteluprosessi 

 Palvelustrategian laadintaa ovat ohjanneet seuraavat aluehallituksen 24.6.2025 hyväksymät periaatteet: 

 1. Kokonaisuuden valmistelu: Hyvinvointialuestrategia ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia sekä palveluverkkotyön toinen vaihe ovat toisiaan tukeva kokonaisuus, joita valmistellaan rinnakkain ja kokonaisuutena talousarvion kanssa.  
 
2. Talouden vahva yhteys: Palvelustrategia tukee Keski-Suomen hyvinvointialueen strategiassa asetettujen tavoitteiden toteuttamista sekä auttaa sopeuttamaan toimintaa käytettävissä olevaan rahoitukseen. Talousarvion ja talouden tasapainottamisen sisällöt ovat linjassa palvelustrategian kanssa ja ohjaavat sen toimeenpanoa. Valtiolta tulevan rahoituksen taso huomioidaan palvelustrategian valmistelussa. 
 
3. Yksinkertaistaminen ja konkretisointi: Palvelustrategia tarkentaa hyvinvointialuestrategian käytännön toimeenpanoa konkreettisin tavoittein ja toimenpitein, joita voidaan myös seurata.   
 
4. Kansallisen ohjauksen huomioiminen osana prosessia. 

 Osallisuus ja vaikutusten arvointi

 Palvelustrategian valmistelun aikana on kuultu käynnistämispäätöksen mukaisesti laajasti henkilöstöä, asukkaita ja sidosryhmiä. Osallistaminen on parhaillaan käynnissä ajalla 8.10.- 5.11.2025.

 Henkilöstö voi osallistua palvelustrategian valmisteluun sähköisen tiimitehtävän ja henkilöstökyselyn kautta Henkilöstön kanssa käydään myös vastuualueittain vastuualuejohtajan ja/tai palvelujohtajan johdolla keskustelutilaisuuksia.

 Asukkaille on tarkoitus pitää yhteensä kuusi asukastilaisuutta, joista kolme Teams-yhteydellä ja kolme läsnäolotilaisuuksina. Lisäksi asukkaille ja sidosryhmille mahdollistaan valmisteluun osallistuminen sähköisen otakantaa.fi alustan kautta. Asukkailla oli myös mahdollisuus antaa palautetta paperilomakkeilla, joita oli jaossa sote-asemilla. Asukasosallisuusraadin ja asiakastyytyväisyyden kehittäjäryhmän kautta kerätään myös asukkaiden näkemyksiä.

 Erityisryhmät kuten maahanmuuttajat, romanit ja lapset tullaan huomioimaan osallistamisessa. Järjestöt, seurakunnat ja palveluntuottajat osallistuivat edellisten lisäksi myös foorumeiden kautta.

 Vaikuttamistoimielimet ja lautakunnat  tulevat antamaan myös omat lausuntonsa palvelustrategiaan.

 Saatujen lausuntojen perusteella arvioidaan myös palvelustrategian vaikutuksia erityisesti alueen väestöön (ihmisvaikutukset), talouteen (talousvaikutukset), hyvinvointialueen henkilöstöön (henkilöstövaikutukset) ja alueen muihin toimijoihin (seutuvaikutukset). 

 Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategiaesitys 

 Keski-Suomen hyvinvointialueen palvelustrategian tavoitteena on rakentaa ihmislähtöiset, vaikuttavat ja taloudellisesti kestävät palvelut, jotka turvaavat keskisuomalaisten hyvinvoinnin ja terveyden läpi elämänkaaren. Palvelustrategia linjaa, miten palvelutuotantoa uudistetaan siten, että palvelut ovat oikea-aikaisia, saavutettavia ja yhdenvertaisia sekä vastaavat väestön muuttuvaan palvelutarpeeseen. Palvelustrategia on laadittu vuosille 2026–2030 ja sitä tullaan arvioimaan vuosittain.

 Palvelustrategia perustuu Keski-Suomen hyvinvointialueen nykytilan kuvaukseen, jossa on hyödynnetty omien tietolähteiden ja kansallisten tietolähteiden lisäksi THL:n asiantuntija-arviota sekä muita kansallisia lähteitä. Lisäksi nykytilan ja tulevaisuuden haasteiden ymmärtämiseksi on hyödynnetty edellä mainittua strategian väliarviointia ja siihen liittynyttä tulevaisuuskatsausta.  

 Palvelustrategia konkretisoi hyvinvointialuestrategian tavoitteita sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta. Hyvinvointialuestrategian neljä päätavoitetta määrittävät hyvinvointialueen strategisen suunnan. Näihin strategisiin tavoitteisiin kytkeytyvät palvelustrategian neljä yhteistä tavoitetta. Palvelustrategian yhteiset tavoitteet kiinnittyvät myös hyvinvointialuestrategian menestystekijöihin (ihmislähtöiset palvelut, kustannusvaikuttavuus, uudistuminen, asukkaat, kumppanuus ja tieto). Näin palvelustrategia toimii käytännön välineenä hyvinvointialuestrategian toimeenpanossa. Se määrittää, miten strategiset tavoitteet toteutuvat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, rakenteissa ja johtamisessa. 

 Palvelustrategia rakentuu viiden palvelukokonaisuuden ympärille, joita ovat lasten, nuorten ja perheiden palvelut, työikäisten palvelut, ikääntyneiden palvelut, vammaispalvelut sekä terveyspalvelut. 

 Palvelustrategian ihmislähtöiset tavoitteet (lasten, nuorten ja perheiden, työikäisten, ikääntyneiden, vammaisten ja terveyspalvelujen osalta) tukevat myös hyvinvointialuestrategian päämäärää “hyvä arki kaikille”. Ne kuvaavat konkreettisesti sitä muutosta, jota palveluissa tavoitellaan asukkaiden hyvinvoinnin ja arjen sujuvuuden vahvistamiseksi. 

  Ihmislähtöisten palveluiden lisäksi palvelustrategiaa ohjaa ajatus yhteistyöstä ja kumppanuudesta, hyvinvointialue kehittää palveluja yhdessä kuntien, järjestöjen, yritysten ja asukkaiden kanssa. Tavoitteena on vahvistaa arjen sujuvuutta ja asukkaiden omaa osallisuutta ja vastuuta hyvinvoinnistaan. 

 Palvelustrategian läpileikkaavana teemana on myös varautuminen ja muutoskyky. Palvelut suunnitellaan joustaviksi ja toimintavarmoiksi niin, että ne kestävät väestön muutokset, talouden paineet ja mahdolliset häiriötilanteet.

 Palvelustraegiaan tällä hetkellä esitettävät tavoitteet ja toimenpiteet ovat esityksen liitteenä. Osallisuuskierroksen edetesää tavoitteet ja toimenpiteet sekä näiden indikaattorit tulevat täsmentymään.

 Palvelustrategia ja hyte-ohjelma muodostavat kokonaisuuden  

 Palvelustrategia muodostaa yhdessä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen ohjelman (Hyte-ohjelma) kanssa toisiaan täydentävän kokonaisuuden, joka tukee hyvinvointialueen strategista johtamista. Palvelustrategia ohjaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja taloutta sekä linjaa, miten palvelut järjestetään ja johdetaan. Sen painopiste on palvelujen ihmislähtöisten palevelujen tuottamisessa, rakenteissa ja niiden keventämisessä, resursseissa ja vaikuttavuudessa.

 Hyte-ohjelma puolestaan keskittyy asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisevään työhön yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Se tukee alueen yhteistä johtamista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta. Kokonaisuutta vahvistaa alueella tehtävä strateginen yhteistyö, joka kokoaa yhteen kumppanuuksia. Tällä tarkoitetaan suunnitelmallista yhteistyötä kuntien, järjestöjen, seurakuntien, yritysten ja muiden kumppaneiden kanssa.

 Palvelustraegiasta on liitteenä kaksi versiota. Toisessa kaksi versiota, joista toisessa kokonaisuutta taustoitetaan laajemmin (Liite 1) ja toinen, jossa esitetään vain palvelukokonaisuuksittain palvelustrategiaan liitetyt tavoitteet ja toimenpiteet (Liite 2).

 Toimivalta

 Hallintosääntö § 28

Esittelijä Vastuualuejohtaja, strateginen johtaminen ja järjestäminen Pihl Anu

Päätösehdotus Hyvinvoinnin ja terveyden lautakunta antaa lausunnon sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategiasta.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

Aluehallitus 26.11.2025    

1163/00.01.01.04/2025  

Valmistelija strategiajohtaja Anu Pihl, p. 050 320 4896

 toimialajohtaja Kati Kallimo, p. 050 442 2302

 vastuualuejohtaja Päivi Kalilainen, p. 050 370 0245

 vastuualuejohtaja Titta Frantsila, p. 040 139 6261

 vastuualuejohtaja Tuija Kovisto,  p. 040 513 5821

 projektikoordinaattori Sanna Saarikko p. 040 516 9380

 järjestämispäällikkö Jarna virtanen p. 040 542 0875

Selostus asiasta 

Yleistä

Päätösliitteenä oleva esitys palvelustrategiaksi on laadittu laajasti osallistaen henkilöstöä, asukkaita ja alueen toimijoita. Palvelustrategia täsmentää strategian tavoitteita sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta sekä noudattelee tähän mennessä arviointiryhmältä saatuja suosituksia sekä aluehallituksen 24.6.2025 hyväksymiä valmistelun periaatteita.

Keski-Suomen hyvinvointialueen palvelustrategian tavoitteena on rakentaa ihmislähtöiset, vaikuttavat ja taloudellisesti kestävät palvelut, jotka turvaavat keskisuomalaisten hyvinvoinnin ja terveyden läpi elämänkaaren. Palvelustrategia linjaa, miten palvelutuotantoa uudistetaan siten, että palvelut ovat oikea-aikaisia, saavutettavia ja yhdenvertaisia sekä vastaavat väestön muuttuvaan palvelutarpeeseen.

Palvelustrategiaa tullaan tarkastelemaan säännöllisesti, erityisesti toimenpiteiden osalta, joita nyt asiakirjaan on liitetty. Tavoitteet ja alatavoitteet nähdään suhteellisen pysyvinä, mutta kokonaisuus tulee nähdä myös dynaamisena, ajasssa elävänä ja kehittyvänä asiakirjana.

Palvelustrategiassa on neljä kaikille palvelukokonaisuuksille yhteistä tavoitetta. Näistä kaksi ohjaa toimintaa erityisesti talouden näkökulmasta, joissa palvelurakenteen keventäminen, palvelujen uudistaminen, varhainen tuki ja esimerkiksi palvelujen laajuuden sovittaminen maan keskitasoon ovat keskiössä. Nämä kaksi yhteistä tavoitetta täydentävät toisiaan.

1.       Palvelutuotanto perustuu lakisääteisiin palveluihin ja vaikuttavimpiin toimintamalleihin, joissa ​talous ja toiminta sovitetaan yhteen kustannusvaikuttavasti ja palvelutarpeisiin vastaavasti.
2.       Uudistamme palvelutuotantoa keventämällä rakennetta ja vahvistamalla oikea-aikaista, saavutettavaa ja monikanavaista palvelua. Hyödynnämme palveluissa digitaalisia ratkaisuja ja tuemme asukkaita oman hyvinvoinnin edistämisessä.

Muut kaksi tavoitetta puolestaan ohjaavat toimintaa enemmän laadullisesta näkökulmasta ohjaten tiedon hyödyntämiseen ja palvelujen sujuvuuteen yhteistyössä alueen toimintoihin. Kuitenkin myös näillä on merkitys pidemmällä aikavälillä talouden tasapainoon saattamisessa.

3.       Rakennamme yhdenvertaiset, saavutettavat ja sujuvat palvelupolut, ​jotka toteutuvat tavoitteellisessa yhteistyössä asiakkaiden, ammattilaisten ja kumppaneiden kanssa.

4.       Johdamme ja kehitämme palveluja luotettavaan ja ajantasaiseen tietoon nojaten niin, että ​tieto tukee päätöksentekoa, palveluiden uudistamista ja arjen sujuvuutta.

Nämä neljä kaikille yheistä tavoitetta muuttuvat konkreettisemmiksi viiden palvelukokonaisuuden kautta, joiden näkökulmasta tavoitteita on konkretisoitu alatavoitteiksi ja toimenpiteiksi. Palvelustrategiaesitys on päätösliitteenä.  

 Osallisuus ja vaikutusten arviointi 

 Palvelustrategian valmistelun aikana on kuultu käynnistämispäätöksen mukaisesti laajasti henkilöstöä, asukkaita ja sidosryhmiä. Lausuntokierros on toteutettu ajalla 8.10.- 5.11.2025. 

Lausuntoaikana kuultiin laajasti henkilöstöä, hyvinvointialueen eri toimielimiä, asukkaita ja eri sidosryhmiä. Saatu palaute on analysoitu. Lausuntoyhteenveto sekä linkit tulleisiin kommennteihin  lisätään Keski-Suomen hyvinvointialueen verkkosivuille osoitteeseen hyvaks.fi/palveluverkko.

Kokonaisuudessaan palautetta saatiin seuraavalla tavlla:

 Henkilöstö on voinut osallistua palvelustrategian valmisteluun sähköisen tiimitehtävän ja henkilöstökyselyn kautta. Henkilöstön kanssa on käyty vastuualueittain vastuualuejohtajan ja/tai palvelujohtajan johdolla henkilöstöinfoja ja keskustelutilaisuuksia. Lisäksi henkilöstölle on suunnattu kohdennettuja keskustelutilaisuuksia. Henkilöstö on voinut osallistua maakunnallisiin asukastilaisuuksiin. Näissä tilaisuuksissa pääpaino kuitenkin kohdistui palveluverkkotyöhön, vaikka palvelustrategiankin vaikutuksia pyydettiin arvioimaan samoissa tilaisuuksissa.

 Asukkaille on pidetty yhteensä kuusi asukastilaisuutta, joista kolme Teams-yhteydellä ja kolme läsnäolotilaisuuksina. Lisäksi asukkaille ja sidosryhmille on mahdollistettu valmisteluun osallistuminen sähköisen otakantaa.fi -alustan kautta. Asukkailla on ollut mahdollisuus antaa palautetta lisäksi paperilomakkeilla, joita oli jaossa sote-asemilla. Asukasosallisuusraadin ja asiakastyytyväisyyden kehittäjäryhmän kautta kerättiin myös asukkaiden näkemyksiä. 

 Erityisryhmät kuten maahanmuuttajat, romanit ja lapset huomioitiin osallistamisessa tarjoamalla heille omat tilaisuudet näkemysten antamiseksi. Järjestöt, seurakunnat ja palveluntuottajat osallistuivat edellisten lisäksi myös foorumeiden kautta. 

 Vaikuttamistoimielimet ja lautakunnat antoivat myös omat lausuntonsa palvelustrategiaan. 

 Lausuntopalautteen tiivistelmä 

 
Lausuntopalautteen perusteella palvelustrategian katsotaan olevan arvolähtökohdiltaan oikeansuuntainen. Se nähdään tarpeellisena asiakirjana selkeyttämään, konkretisoimaan ja määrittämään yhteistä suuntaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille. Palvelustrategian vahvuuksina pidetään tavoitetta ihmislähtöisyydestä sekä yhdenvertaisuuden korostamista. Koetaan tärkeänä, että sen kautta on hahmotettavissa palvelujen kokonaisuus sekä määritettävissä yhteiset pitkän aikavälin tavoitteet toiminnalle. Palvelustrategia parantaa toteutuessaan asiakaskokemusta sekä hoidon ja palvelun laatua ja sujuvuutta. 

 Lausuntopalautteessa esitettiin myös toiveita palvelustrategian kehittämiseksi. Palvelustrategiaan kaivattiin edelleen lisää konkreettisuutta ja sen toivotaan tunnistavan palvelujen saavutettavuuden eri ulottuvuudet, kuten fyysisen saavutettavuuden, asukkaiden digiosaamisen sekä vaihtoehtoiset asiointitavat siinä vaiheessa, kun asiakirja hyväksytään ja sitä aletaan käyttää toimintaa ohjaavana asiakirjana. Palvelustrategian tavoitteiden toteuttaminen vaikeassa taloustilanteessa nähtiin haastavana. Tavoitteiden konkretisoinnin toimenpiteiksi toivottiin tuovan tähän helpotusta. Palautteessa toivottiin myös vahvempaa henkilöstön roolin näkyvyyttä ja kumppaneiden huomioimista strategian linjauksissa. 

 Lausuntopalautteen pohjalta tehdyt muutokset palvelustrategiaesitykseen 

 Lausuntopalautteen perusteella palvelustrategiaesitystä on täsmennetty toimenpiteiden osalta, jotta tavoitteet konkretisoituvat selkeämmin ja strategian toimeenpano vahvistuisi. Strategian seurattavuutta on jäsennetty oheisaneistossa kuvatun mukaisesti siten, että alatavoitteista johdetut toimenpiteet esitetään vuositasolla koko strategiajaksolle. Lisäksi jatkossa seurannalle määritellään vastuutahot. Seurantakokonaisuus täsmentyy, kun palvelustrategian tavoitteet on hyväksytty. Luonnos operatiivisesta seurannankokonaisuudesta on oheismateriaalina.

 Keski-Suomen hyvinvointialueen toimielimiltä saadun lausuntopalautteen perusteella palvelustrategiaan on tuotu vahvemmin esiin laatunäkökulmaa. Tiedolla johtamiseen liittyvään päätavoitteeseen on lisätty laatutyötä vahvistava alatavoite. 

 Henkilöstön rooli palvelustrategiassa 

 Lausuntokierroksella saadussa palautteessa tuotiin esiin tarve vahvistaa henkilöstön näkyvyyttä palvelustrategiassa. Palautteessa korostettiin, että palvelustrategian onnistuminen edellyttää osaavaa, hyvinvoivaa ja osallistuvaa henkilöstöä kaikilla toimialoilla. Henkilöstöllä on keskeinen rooli palvelujen laadun, ihmislähtöisyyden ja vaikuttavuuden toteutumisessa, ja henkilöstön hyvinvointi on hyvinvointialueen toiminnan keskeinen prioriteetti. 

 Palvelustrategia on yksi hyvinvointialuetta ohjaavista asiakirjoista, ja sen tehtävänä on linjata sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuuden tavoitteet sekä palvelujen järjestämisen periaatteet. Henkilöstöön liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet ohjataan koko organisaatiota koskevassa henkilöstöohjelmassa sekä hyvinvointialuestrategiassa, joissa määritellään henkilöstön osaamisen kehittäminen, työhyvinvointi, johtaminen ja osallistumisen rakenteet. Visuaalisesti henkilöstö ja henkilöstöohjelma on tuotu myös palvelustrategiaan toiminnan kivijalaksi.

Toimivalta

Hallintosääntö 16 §

Esittelijä Vs. hyvinvointialuejohtaja Kallimo Kati

Päätösehdotus 

Päätös