Aluehallitus
Esityslista 02.09.2025/Asianro 253

Aluehallitus 02.09.2025     

1163/00.01.01.04/2025  

Valmistelija Strategiajohtaja Anu Pihl p. 050 320 48 96

Selostus asiasta Yleistä ja tausta

  
Hyvinvointialuelain 41 §:n mukaan hyvinvointialueella on oltava strategia, jossa hyvinvointialueen aluevaltuusto päättää toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Hyvinvointialueen strategian tulee perustua arvioon hyvinvointialueen tilanteesta strategian laatimishetkellä sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista hyvinvointialueen tehtävien toteuttamiseen. 
 
Keski-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuusto hyväksyi 14.6.2022 § 63 Keski-Suomen hyvinvointialueen ensimmäisen strategian, joka ulottuu vuoteen 2030. Strategiassa on päätetty hyvinvointialueen visiosta, missiosta, arvoista, tavoitteista sekä menestystekijöistä.   
 
Hyvinvointialuelain 41 §:n mukaan strategia tarkistetaan vähintään kerran aluevaltuuston toimikaudessa. Hyvinvointialuestrategian päivittämisen tarpeita on arvioitu 10.9.2024 -18.3.2025 toteutetussa strategian väliarvioinnissa. Väliarvioinnin tarkoitus on tukea uuden aluevaltuuston työskentelyn aloittamista tarjoamalla näkemys hyvinvointialueemme tulevaisuuden mahdollisuuksista, haasteista ja tarvittavista toimenpiteistä alkavalle valtuustokaudelle sekä tuoda esille mahdollisia strategian päivitystarpeita. Aluevaltuusto merkitsi 18.3.2025 kokouksessaan tiedoksi strategian väliarvioinnin ja siihen liittyvän tulevaisuuskatsauksen, sekä saattoi ne seuraavalle aluevaltuustolle huomioon otettavaksi strategian päivittämistä varten.  

 Kokouksessaan 24.6.2025 aluehallitus on päättänyt käynnistää hyvinvointialuestrategian päivittämisen.

 Strategian väliarvioinnissa nousseet tarpeet strategian päivittämiselle

 Strategian väliarvioinnissa todettiin, että Keski-Suomen hyvinvointialuestrategiaan on oltu pääosin tyytyväisiä. Arvioinnissa todettiin huomiona kuitenkin, että kaksi ja puoli vuotta on ollut varsin lyhyt aika strategian toteuttamiselle. Strategian todettiin pääosin palvelevan edelleen tässä ajassa, vaikka maailmantilanne onkin muuttunut oleellisesti ja tulevaisuuden erilaisia epävarmuuksia tunnistettiin laajasti osana tulevaisuuskatsauksen laatimista. 

 Hyvinvointialueen taloustilanne ja talouden reunaehdot olivat yleinen esiin noussut huolenaihe ja arvioinnin aikana käytiin runsaasti keskusteluja siitä, onko tässä taloudellisessa tilanteessa mahdollisuus toteuttaa strategiaa nykyisellä tavalla. Toinen usein esille noussut teema oli varautuminen ja sen nostaminen näkyvämmin strategiaan. Arvioinnin tekemisen jälkeen talouden tilanne on edelleen heikentynyt ja arviointimenettely alkanut.  

 Esitettävät keskeiset muutokset

 Strategiaan esitetyt muutokset selkeyttävät kieltä, tuovat taloudenhallinnan ja varautumisen vahvemmin osaksi strategiaa sekä vahvistavat yhdessä tekemisen ja luottamuksen merkitystä.

 Missiota esitetään selkeytettäväksi: pois on jätetty "vaikuttavasti ja laajalla yhteistyöllä", sillä nämä näkyvät jo tavoitteissa ja menestystekijöissä. Uudessa muodossa painotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluiden luotettavaa järjestämistä kaikissa tilanteissa. Kirjaus ”kaikissa tilanteissa” viittaa palveluiden järjestämisvelvollisuuteen myös erilaisissa häiriö- tai poikkeusoloissa.

 Tavoitteisiin esitetään tuotavaksi vahvemmin mukaan talouden näkökulma. Uusi painotus olisi, että ”toiminta sovitetaan käytettävissä olevaan rahoitukseen”, mikä sitoo strategian kestävään taloudenhallintaan. Muut tavoitteet – hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, palveluiden saavutettavuus sekä sujuvuuden kehittäminen – säilyvät, mutta niitä täydennetään kustannusvaikuttavuuden ja taloudellisen sopeutumisen näkökulmasta.

 Arvoissa esitetään yksinkertaistettavaksi kieltä ja korostetaan kunnioittavaa kohtaamista, avoimuutta, yhteistyötä sekä vastuullisuutta. Kolmoisvastuu (ihmiset, talous, ympäristö) nostetaan näkyvämmäksi kestävyyden näkökulmassa, ja tulevaisuuskatsauksessa esiin noussut painotettava asia ”luottamus” kirjataan mukaan. Menestystekijöissä talouden näkökulma vahvistuu, ja kumppanuudelle asetetaan tavoitteellisuuden vaatimus. Lisäksi korostetaan hyvää arkea tukevia palveluja, yhteistä tilannekuvaa sekä asukkaiden osallistumista ja yhteisöllisyyttä.

 Esitettävät muutokset kuvataan liittessä 1, alkaen dialta 4.  

Vaikutusten ennakkoarviointi

Ihmisvaikutukset

Ihmisvaikutusten näkökulmasta muutoksissa korostuu kohtaaminen kunnioittavasti sekä palvelujen ja toiminnan luotettavuus. Toteutuessaan käytännössä nämä lisäävät asiakastyytyväisyyttä ja luottamusta palveluihin. Tavoitteellinen kumppanuus voi lisätä synergiaetuja ja mahdollistaa laadukkaampien palveluiden järjestämisen yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa. Kiristynyt talouden tilanne ja talouden tavoitteen priorisointi voi aiheuttaa myös kielteisiä tunteita asukkaissa ja jopa vähentää luottamuksen tunnetta lyhyellä aikavälillä. Pitkällä aikavälillä niiden voidaan kuitenkin arvioida vaikuttavan myönteisesti, kun kustannusten kasvu saadaan taittumaan ja talous tasapainoon.

Talousvaikutukset

Uusi kirjaus “toiminta sovitetaan käytettävissä olevaan rahoitukseen” nostaa taloudenhallinnan strategian ytimeen ja tällä tavoitellaan myönteisiä talousvaikutuksia. Painotus kustannusvaikuttavuuteen kannustaa arvioimaan palveluja suhteessa saavutettuihin hyötyihin. Tämä voi edistää resurssien kohdentamista sinne, missä vaikutukset väestön hyvinvointiin ja turvallisuuteen ovat suurimmat.

Tavoitteellinen kumppanuus voi lisätä synergiaetuja ja mahdollistaa resurssien yhteiskäyttöä alueen muiden toimijoiden kanssa, kuten kuntien, järjestöjen ja yritysten kanssa. Tämä voi vähentää kustannuksia ja samalla parantaa palvelujen vaikuttavuutta, jos yhteistyö on suunnitelmallista ja johdettua.

Henkilöstövaikutukset

Henkilöstön näkökulmasta muutokset selkeyttävät hyvinvointialueen perustehtävää, joka on noussut täsmentämisen tarpeena erityisesti  henkilöstöltä. Lisäksi muutoksissa korostuu kokemus yhteisöllisyydestä: kunnioittava kohtaaminen, avoimuus, yhteinen tilannekuva ja tavoitteellinen kumppanuus tukevat myös henkilöstön näkökulmasta luottamusta ja yhteistyötä. Talouden näkökulmasta henkilöstölle on arvioitu olevan sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Talouden painoitus voidaan kokea lyhyellä aikavälillä kielteisenä, koska taloustilanne on jatkunut heikkona jo pitkään ja taloustilanne on kuormittanut henkiöstöä. Pikällä aikavälillä kuitenkin talouden painotus ja siitä seuraava talouden kääntyminen myönteiseen suuntaan on kuitenkin motivoiva ja tavoiteltava myönteinen asia.

Vaikutukset alueen muihin toimijoihin

Strategiassa halutaan ilmaista jatkossakin hyvinvointialueen roolia yhtenä alueellisena toimijana. Muutoksilla, joita strategiaan esitetään tavoitellaan myönteistä vaikutusta myös kumppaneihimme. Tavoittellinen kumppanuusajattelu ja tavoite olla yhdessä rakentamassa Keski-Suomen vetovoimaa – taloudellisesta tilanteesta huolimatta nähdään tärkeänä.

Strategian seuranta

Strategian neljään tavoitteeseen on kiinnitetty väestötason kansallisesti vertailukelpoisia indikaattoreita. Tavoitteiden täsmentyessä myös näitä indikaattoreita on tarkasteltu uudelleen ja täsmennetty hieman.

Väestötason indikaattoreitten lisäksi strategian tavoitteille on hyväksytty myös elämänkaarenmukaisia seurantaindikaattoreita, jotka yhtälailla kytkeytyvät neljään strategian päätavoitteeseen.

Strategian tavoitteiden seurantaindikaattorit on kuvattu liittessä 2.

Tavoitteita, niihin kiinnitettyjä indikaattoreita ja edistymistä kohti strategian tavoitteita tarkastellaan vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä.

Strategiakausi ja strategian tarkastaminen

Strategiakausi ulottuisi edelleen alkuperäisen strategian mukaisesti vuoteen 2030. Arviointi- ja päivittämistyön aikana on kuitenkin toivottu strategian tavoitteiden säännöllistä tarkastamista, erityisesti haastavan taloustilanteen johdosta.

Hyvinvointialuelain 41 §:n mukaan strategia tarkistetaan vähintään kerran aluevaltuuston toimikaudessa. Tämän vuoksi strategian ensimmäinen varsinainen väliarviointi tehtäisiin puolessa välissä valtuustokautta, keväällä 2027, ja laajempi strategiakauden arviointi keväällä 2029.

Tämän lisäksi strategian tavoitteita voidaan täsmentää ja tarkentaa vuosittain seurannan yhteydessä. Tämä mahdollistaa joustavan ja ajantasaisen reagoinnin toimintaympäristön muutoksiin koko strategiakauden ajan.

Esittelijä Hyvinvointialuejohtaja Tollet Jan

Päätösehdotus Aluehallitus päättää esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy hyvinvointialuestrategian päivittämisen vuoteen 2030 liitteen mukaisesti.

Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.

Päätös