Aluevaltuusto
Pöytäkirja 14.05.2024/Pykälä 28

Aluevaltuusto 22.8.2023 § 61

Hyvaks/147/00.02.00/2022

Selostus asiasta  Aluevaltuuston kokouksessa jätettiin seuraava valtuustoaloite:

Vilma Viitaasaaren (Vihr.), Bella Forsgrénin (Vihr.) ja Katri Savolaisen (Vihr.)

 valtuustoaloite:

Lastensuojelun jälkihuollon ikäraja säilytettävä 25:ssä ikävuodessa Keski-Suomen hyvinvointialueella

 Valtuustoaloite liitteenä.

Päätös Aluevaltuusto merkitsi valtuustoaloitteen tiedoksi ja antoi sen aluehallituksen valmisteltavaksi.

Lasten nuorten ja perheiden lautakunta 21.2.2024 § 14

Valmistelijat palvelupäällikkö, sijais- ja jälkihuollon palvelut Piritta Huttunen p. 050 552 4883, vastuualuejohtaja, lasten, nuorten ja perheiden palvelut
Päivi Kalilainen p. 050 370 0245, palvelupäällikkö, sosiaalipalvelut Laura Vänttinen p. 014 269 6571, palvelujohtaja, sosiaalipalvelut Ulla Kuittu
p. 050 353 8310

Selostus asiasta Aloitevastaus lastensuojelun jälkihuollon ikärajan säilyttämisessä Keski-Suomen hyvinvointialueella

 Vilma Viitasaaren, Bella Forsgrenin ja Katri Savolaisen ja muiden 21.8.2023 tekemän aloitteen mukaan jälkihuollon ikäraja tulisi säilyttää lakimuutoksesta huolimatta 25 vuodessa (Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lastensuojelulain ja varhaiskasvatuslain muuttamisesta - Sosiaali- ja terveysministeriö (stm.fi).

 Lastensuojelun jälkihuollon asiakkaiden nykytilanne Keski-Suomen

 hyvinvointialueella

 Keski-Suomen hyvinvointialueen lastensuojelun jälkihuollossa on 14

 sosiaalityöntekijää, 6 sosiaaliohjaajaa ja yksi jälkihuollon ohjaaja sekä kaksi johtavaa sosiaalityöntekijää. Jälkihuollossa hoidetaan täysi-ikäisten jälkihuoltooikeuden saaneiden nuorten asioita. Jälkihuollon budjetti on vuositasolla n. 4,3 M€.

 Lastensuojelulakia on 1.1.2024 alkaen muutettu hallituksen esityksen

 mukaisesti siten, että jälkihuollon ikärajaa laskettiin kahdella vuodella 23

 vuoteen pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaisesti.

 Keski-Suomen hyvinvointialueella on tällä hetkellä 744 jälkihuollon asiakasta.

 Ikärajan laskeminen tarkoittaa Keski-Suomen hyvinvointialueella sitä, että

 jälkihuollosta siirtyy 283 asiakasta muihin palveluihin vuoden 2024 aikana.

 Näistä arviolta 100 nuorta siirtyy aikuissosiaalityön asiakkaaksi.

 Jälkihuollon asiakkuudessa olevilla nuorilla tutkitusti noin kolmasosa pärjää

 pääsääntöisesti hyvin; heillä on opiskelupaikka ja vakituinen asunto, eikä heillä ole vakavia päihde- tai mielenterveyden ongelmia. Noin kolmasosa

 jälkihuollossa olevista nuorista pärjää kevyillä tukitoimilla, kuten satunnaisella sosiaaliohjauksen tuella. Kolmasosa jälkihuollosta olevista nuorista on tällä hetkellä hyvin huonossa fyysisessä ja psyykkisessä kunnossa, mikä on näkynyt palveluiden tarpeen kasvuna. Tällä hetkellä ko. nuoret tarvitsevat erikoissairaanhoidon palveluita ja vahvoja tukipalveluita jälkihuollosta. Nuoret ovat myös tunne-elämän kehitykseltään selvästi ikätasoaan jäljessä.

 Viimeisimmän vuoden aikana Keski-Suomen hyvinvointialueen alueella on

 menehtynyt useita jälkihuoltonuoria, mikä on alueellisesti hyvin

 poikkeuksellista ja kertoo nuorten huonovointisuuden vakavasta

 lisääntymisestä.

 Jälkihuollon tarkoitus

 Jälkihuoltonuoret ovat tutkimusten mukaan suuremmassa

 syrjäytymisvaarassa, heillä on heikompi yleisterveydentila, vaikeuksia pysyä koulutuksessa ja suurempi riski kuolla nuorena kuin muilla samanikäisillä nuorilla.

 Jälkihuoltoon siirtyminen muuttaa nuoren juridista asemaa suhteessa

 sijaishuollon palveluihin ja jälkihuollossa asiakkuus on vapaaehtoista, eikä

 nuorta voida enää rajoittaa tai pakottaa palveluiden piiriin. Jälkihuollon työskentelyn perustuessa vapaaehtoisuuteen, asettaa se myös vaateita

 luottamussuhteen rakentamisella ja jälkihuollon työn sisällölle sekä kestolle.

 Jälkihuollosta järjestetään kokonaisvaltainen tuki sijoituksesta itsenäistyvälle nuorelle. Jälkihuoltonuoret eivät ole verrattavissa kotoaan itsenäistyviin nuoriin rikkinäisen perhetaustan, traumaattisen lapsuuden tai muun lastensuojelun suojeluntarpeeseen johtaneen elämäntilanteen vuoksi.

 Taustansa vuoksi nuoren itsenäistymisen taidot voivat olla olemattomat, ja

 kehityksellinen valmius ja ikätasoinen kehitys ovat muita vastaavassa iässä olevia nuoria jäljessä. Jälkihuollon tehtävänä on turvata nuorta ja koordinoida palvelut nuoren ympärille, nimenomaisesti estäen nuoren putoaminen palvelujärjestelmän ulkopuolelle. Palvelujärjestelmän ulkopuolelle putoaminen lisää nuorten eriarvoisuutta, mikä huonoimmillaan lisää yhteiskunnan turvattomuutta.

 Jälkihuollon työ on usein asiakkuuden alussa nuoren motivointia ja

 luottamussuhteen muodostamista, mikä vaatii aikaa ja paljon työtä. Jälkihuolto jatkaa lastensuojelun avo- ja sijaishuollossa alkavaa kuntoutumista ja koska jälkihuoltoon siirtyville nuorille ei välttämättä ole kertynyt elämänhallinnan- tai opiskelutaitoja; siihenkin tarvitaan tukea jälkihuollosta.

 Jälkihuollossa nuoret saavat myös pitkäaikaisen korjaavan suhteen aikuiseen, minkä merkitystä jälkihuollon asiakasnuoret ovat itse korostaneet. Jälkihuollon kannatteleva ja kuntouttava pitkäaikainen tuki mahdollistaa sen, etteivät jälkihuoltonuoret ajaudu esimerkiksi kalliiden terveydenhuollon palveluiden piiriin. Jälkihuolto usein myös paikkaa yhteiskunnan muita palvelu- ja turvaverkkojen puutteita.

 Eduskunta hyväksyi lakiesityksen jälkihuollon ikärajan laskemisesta 23

 vuoteen. Laki hyväksyttiin siirtymäajalla: "Nuoren, jonka oikeus 75 §:ssä

 tarkoitettuun jälkihuoltoon on alkanut ennen tämän lain voimaantuloa ja joka lain voimaantultua on 23-vuotias tai vanhempi ennen 1 päivää heinäkuuta 2024, jälkihuolto-oikeus päättyy kuitenkin vasta 30 päivänä kesäkuuta 2024.

 Jos hyvinvointialue tai kunta on ennen tämän lain voimaantuloa antanut

 nuorelle päätöksen 12 luvun mukaisesta tukitoimesta, hyvinvointialueen on

 järjestettävä nuorelle tukitoimi päätöksen mukaisesti. Lain 77 §:ssä tarkoitetut itsenäistymisvarat on maksettava 2 momentissa tarkoitetulle nuorelle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2024 tai viimeistään, kun päätöksen mukainen tukitoimi päättyy." Käytännössä lain siirtymäajalle kuvattu säädös mahdollistaa jälkihuollon tukitoimien järjestämisen myös yli 23 -vuotiaille, kun palvelusta on tehty päätös ennen lain voimaantuloa.

 Siirtymäaikaa koskeva kirjaus ei kuitenkaan koske jälkihuolto-oikeuden 1.1.2024 jälkeen saavia lapsia ja nuoria, joille jälkihuolto-oikeus on mahdollista myöntää vain 23 -vuotiaaksi. Lastensuojelulaissa määritellään minimivaatimukset tuelle, jota lastensuojelusta itsenäistyville nuorille pitää järjestää.

 Laki ei kuitenkaan kiellä erityisen tuen tarpeessa olevien nuorten aikuisten tuen jatkamista jälkihuollon tukitoimina silloin, kun nuori on ollut jälkihuollon asiakkaana. Tämä mahdollistaa jälkihuollon tuen jatkamisen erityisistä syistä myös yli 23- vuotiaille jälkihuollossa olleille asiakasnuorille, joiden jälkihuolto-oikeus päättyy 23-vuoteen.

 Jälkihuollon järjestämisvastuu on hyvinvointialueilla jaettu siten, että nuoren asuinpaikka ja hyvinvointialue, josta nuori on saanut jälkihuolto-oikeuden jakavat järjestämisvastuun jälkihuollon palveluista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Keski-Suomen hyvinvointialueen on järjestettävä

 jälkihuollon palvelut alueellaan asuville muiden hyvinvointialueen

 jälkihuoltonuorille.

 Aloitteen osalta jää siten ratkaistavaksi se, myönnetäänkö

 jälkihuollon tukea harkinnalla myös niille nuorille, jotka saavat tukea KeskiSuomen hyvinvointialueelta, vaikka jälkihuolto-oikeus on myönnetty heille muualta. Jälkihuollon järjestämisestä muun hyvinvointialueen nuorelle laskutetaan siitä syntyneet kustannukset jälkihuolto-oikeuden myöntäneeltä hyvinvointialueelta. Epäselvää kuitenkin on se, onko harkinnalla myönnettävästä tuesta mahdollista laskuttaa kustannuksia muilta hyvinvointialueilta.

 Taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset

 Aloite koskee noin 94 nuorta, eli noin kolmasosaa 23-vuotta täyttäneistä tai

 ensi vuonna täyttävistä nuorista. Näillä nuorilla on erityisen tuen tarve

 esimerkiksi vaikean päihde- tai mielenterveysongelman vuoksi, minkä vuoksi he käyttävät paljon palveluita. Tuen keskittäminen jälkihuoltoon mahdollistaa pidempiaikaisen kuntoutuksen ko. nuorille, mikä vähentää nuorten palvelutarvetta muissa palveluissa, kuten terveydenhuollon

 päivystyspalveluissa ja erikoissairaanhoidossa.

 Aikuissosiaalityön näkökulmasta näiden nuorten palveluiden jatkuminen

 jälkihuollossa on perusteltua. Järjestely turvaisi mahdollisuuksien mukaisesti nuorten asiakassuhteiden jatkuvuuden tutulla työntekijällä.

 Aikuissosiaalityössä työntekijäkohtaiset asiakasmäärät ovat suuria, jonka

 vuoksi sosiaalityöntekijöillä ei ole mahdollisuutta antaa asiakkaille yhtä

 intensiivistä tukea kuin jälkihuollossa. Aikuisten sosiaalipalveluissa

 sosiaalityöntekijän asiakasmäärä oli vuonna 2023 noin 100

 asiakasta/sosiaalityöntekijä (vaihteluväli 85-140). Sosiaaliohjaajan

 asiakasmäärä oli keskimäärin noin 95 asiakasta/sosiaaliohjaaja (vaihteluväli 88- 125). Lastensuojelussa tehdyn arvioinnin mukaisesti aikuissosiaalityön asiakkaiksi siirtyy vuonna 2024 noin sata 23-vuotta täyttänyttä jälkihuoltonuorta.

 Mikäli ei ole mahdollista, että esitetyt 94 jälkihuoltonuorta jäisivät jälkihuollon palvelun piiriin, kasvaa aikuissosiaalityöhön siirtyvien määrä
n. 200 asiakkaaseen kuluvan vuoden aikana. Molemmissa tilanteissa

 jälkihuollosta tulee siirtää tarvittava henkilöstöresurssi aikuissosiaalityön puolelle. Lakimuutoksen myötä vuonna 2025 jälkihuollosta siirtyvien

 asiakkaiden määrä aikuissosiaalityöhön edelleen kasvaa joka lisää henkilöstön tarvetta.

 Jos jälkihuollon tukea myönnetään harkinnalla myös muiden

 hyvinvointialueiden nuorille, jäävät kustannukset todennäköisesti Keski-Suomen hyvinvointialueen rasitteeksi.

 Erityisen tuen tarpeen määrittely ja palvelun myöntämisen kriteerit:

• Vaikea päihdeongelma ja/tai jälkihuollon aikana aloitettu päihdekuntoutus on kesken.
• Jälkihuollosta myönnetty tukitoimi on kesken ja sen keskeyttäminen vaarantaisi nuoren kuntoutumisen.
• Vaikea, päivittäistä elämää häiritsevä mielenterveyden häiriö ja tarve esimerkiksi säännölliselle ja tiiviille tuelle (sosiaalityö, sosiaaliohjaus, ammatillinen tukihenkilö).
• Paljon perus- ja erityistason palveluita yhtäaikaisesti tarvitsevat asiakkaat.
• Erityisen tuen tarve perustuu jälkihuollon johtavan sosiaalityöntekijän arvioon.

 Valmistelijan yhteenveto

 Perusteltua on, että niille nuorille, joilla on erityisen tuen tarve, jälkihuollon

tukea voidaan myöntää harkinnalla enintään siihen asti, että nuori täyttää 25 vuotta. Harkinnalla myönnettävän jälkihuollon myöntämisperusteet on

 kuvattuna edellä.

Ts. jälkihuolto-oikeus päätetään lakimuutoksen mukaisesti kaikilla jälkihuollon asiakasnuorilla 23-vuotiaana, mutta jälkihuollon tukea järjestetään 25-vuotiaaksi asti sellaisten Keski-Suomen hyvinvointialueen

jälkihuolto-oikeuden saaneiden nuorten kohdalla, joilla on erityisen tuen tarve.

 Tämä mahdollistaisi kuntoutusprosessin jatkumisen niille nuorille, jotka

muuten olisivat vaarassa jäädä ilman riittävää tukea. Ehdotus ei siten koskisi muiden hyvinvointialueiden nuoria, ellei jälkihuolto-oikeuden myöntänyt hyvinvointialue ota vastuuta tuen järjestämisen kustannuksista.

Ehdotuksen mukainen jälkihuollon tuen jatkaminen erityisen tuen tarpeen

perusteella tiivistäisi ja tehostaisi sijaishuollosta jälkihuoltoon siirtymisen nivelvaihetta, sekä vähentäisi kustannuksia niiden nuorten osalta, jotka

pärjäävät muiden palveluiden tuella, tai kokonaan ilman tukea.

Hyvinvointialueella on ryhdytty rakentamaan aikuisten, nuorten

mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä aikuissosiaalityön kanssa tehtävää tiiviimpää yhteistyötä perus- ja erityistasolla.

Toimivalta asiassa

Hallintosääntö § 18

Järjestämispäällikön
ehdotus Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta esittää edellä kuvatun vastauksen

 valtuustoaloitteeseen aluehallitukselle jatkokäsittelyyn.

 Asian kokouskäsittely

Sirkku Ingervo teki kokouksessa vastaehdotuksen päätösehdotukseen, joka ei saanut kannatusta. Puheenjohtaja totesi vastaehdotuksen rauenneen kannattamattomana.

 Asiaa kokouksessa oli esittelemässä Piritta Huttunen.

Päätös Lautakunta hyväksyi päätösesityksen ja korostaa sen tärkeyttä, että kriteerit ovat kaikille selkeät ja yhdenvertaiset koko hyvinvointialueella.

 Päätöksenteon jälkeen Sirkku Ingervo jätti päätökseen eriävän mielipiteen,

 mikä on pöytäkirjan liitteenä.

Työikäisten ja ikääntyneiden lautakunta 21.2.2024 § 12

Strategiajohtajan Työikäisten ja ikääntyneiden lautakunta esittää edellä kuvatun vastauksen

ehdotus valtuustoaloitteeseen aluehallitukselle jatkokäsittelyyn.

 Asiaa kokouksessa oli esittelemässä Piritta Huttunen ja Ulla Kuittu.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

Aluehallitus 26.03.2024 § 99 

Valmistelijat

palvelupäällikkö, sijais- ja jälkihuollon palvelut Piritta Huttunen p. 050 552 4883, vastuualuejohtaja, lasten, nuorten ja perheiden palvelut
Päivi Kalilainen p. 050 370 0245, palvelupäällikkö, sosiaalipalvelut Laura Vänttinen p. 014 269 6571, palvelujohtaja, sosiaalipalvelut Ulla Kuittu
p. 050 353 8310

Esittelijä Hyvinvointialuejohtaja Tollet Jan

Päätösehdotus Aluehallitus päättää esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy valtuustoaloitteeseen laaditun vastauksen ja toteaa valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

Aluevaltuusto 14.05.2024 § 28  

758/00.05.01/2024  

Päätösehdotus Aluevaltuusto hyväksyy valtuustoaloitteeseen laaditun vastauksen ja toteaa valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi.

Päätös Keskustelun edetessä valtuutettu Vilma Viitasaari esitti, että asia palautetaan takaisin valmisteluun sillä evästyksellä, että kaikille jälkihuollon asiakkaille turvataan jälkihuolto-oikeus 25-vuotiaaksi asti eikä ainoastaan aloitteessa esitetyn mukaisesti erityistä tukea tarvitseville. Valtuutetut Riikka Rantanen, Sirkku Ingervo, Aila Paloniemi, Jukka Hämäläinen ja Leena Kautto-Koukka sekä varavaltuutettu Ilse Weijo kannattivat Viitasaaren esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kannatettu esitys asian palauttamisesta valmisteluun, on suoritettava äänestys asian käsittelyn jatkamisesta. Puheenjohtaja esitti suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen seuraavasti: ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista, vastaavat sanalla JAA, ja ne, jotka kannattavat Vilma Viitasaaren tekemää esitystä asian palauttamisesta valmisteluun, vastaavat sanalla EI. Äänestysesitys hyväksyttiin.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 34 JAA-ääntä, 28 EI-ääntä ja 2 tyhjää (äänestysluettelo liitteenä). Aluevaltuusto päätti näin ollen jatkaa asian käsittelyä.

Päätösehdotus hyväksyttiin.