Dynasty tietopalvelu Haku RSS Keski-Suomen hyvinvointialue

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://hyvaks-d10julk.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://hyvaks-d10julk.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Aluehallitus
Pöytäkirja 26.03.2024/Pykälä 98



 

Valtuustoaloite: toimenpideohjelmasta kriisiytyneen koulupsykologipulan helpottamiseksi ja kustannusten säästämiseksi

 

 

Aluevaltuusto 26.9.2023 § 75

Hyvaks/3006/00.02.00/2023

 

Selostus asiasta

Hallintosäännön 142 §:n mukaan kokouskutsussa mainittujen asioiden

käsittelyn jälkeen valtuustoryhmällä ja valtuutetulla on oikeus tehdä kirjallisia

aloitteita hyvinvointialueen toimintaa ja hallintoa koskevissa asioissa. Aloite

annetaan puheenjohtajalle kirjallisesti tai sähköisesti. Sähköisessä kokouksessa aloite lähetetään sähköisesti kokouksen puheenjohtajan ilmoittamalla tavalla.

 

Aloite on, sitä enempää käsittelemättä, lähetettävä aluehallituksen

valmisteltavaksi.

 

Päätösehdotus

Lähetetään tehdyt aloitteet aluehallituksen valmisteltaviksi.

 

Päätös

Lähetettiin aluehallituksen valmisteltavaksi Katri Savolaisen (Vihr.) ja

allekirjoittaneiden aloite:

 

Valtuustoaloite toimenpideohjelmasta kriisiytyneen koulupsykologipulan

helpottamiseksi ja kustannusten säästämiseksi.

 

Valtuustoaloite liitteenä.

 

 

 

Aluehallitus 31.10.2023 § 332

 

Hyvinvointialuejohtajan
ehdotus

Aluehallitus antaa valtuustoaloitteen toimialajohtaja Kati Kallimon ja
HR-johtaja Eija-Liisa Heikkilän valmisteltavaksi.

 

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

 

 

Lasten nuorten ja perheiden lautakunta 21.2.2024 § 13

 

Valmistelijat

palvelujohtaja, opiskeluhuollon palvelut Paula Käyhkö p. 050 5177 542,
palvelupäällikkö, koulukuraattori- ja psykologiapalvelut Seppo Huhtiniemi
p. 050 5632 418, vastuualuejohtaja, lasten nuorten ja perheiden palvelut Päivi Kalilainen p. 050 3700 245 ja HR-johtaja Eija-Liisa Heikkilä

 

Selostus asiasta

Katri Savolaisen (Vihr.) sekä 34 muun valtuutetun valtuustoaloite koskien

Suomen Psykologiliiton toimenpideohjelmaa (7/2023) koulupsykologipulan

helpottamiseksi ja kustannusten säästämiseksi.

 

Katri Savolainen (Vihr.) sekä 34 muuta valtuutettua toteavat

valtuustoaloitteessaan, että opiskeluhuollon psykologeista on ollut vajetta

Keski-Suomessa jo useamman vuoden ajan ja tilanne on entisestään

heikentynyt Keski-Suomen hyvinvointialueella. Tämä siitäkin huolimatta, että

Jyväskylän yliopiston psykologian laitos on vuodesta 2019 lisännyt

aloituspaikkoja psykologian opintoihin ja vähitellen psykologien määrä

työmarkkinoille lisääntyy.

 

Lisäksi valtuustoaloitteessa tuodaan esille, että opiskeluhuollon

psykologirekrytoinnin vaikeuksien vuoksi lakisääteistä henkilöstömitoitusta ei

ole pystytty noudattamaan. Tällä on vaikutuksia lasten- ja nuorten

mielenterveyteen, perheisiin sekä koulujen henkilökuntaan. Valtuutetut tuovat

esille myös vajeen paikkaamiseen käytetyn ostopalvelun korkean hinnan.

Aloite sisältää Suomen Psykologiliiton toimenpideohjelman (7/2023)

koulupsykologitilanteen ratkaisemiseksi. Katri Savolainen ja muut valtuutetut

esittävät, että Keski-Suomen hyvinvointialue käy nämä toimenpide-ehdotukset

läpi ja pyrkii ottamaan keinot käyttöön koulupsykologitilanteen

ratkaisemiseksi.

  

Vastaus aloitteeseen

 

Vastauksessa on kuvattu opiskeluhuollon psykologipalvelun nykytila. Lisäksi

esitetään toimenpiteet, joita on jo toteutettu tai joita tullaan toteuttamaan

Keski-Suomen hyvinvointialueella.

 

Nykytila

 

Keski-Suomen hyvinvointialueen opiskeluhuollon psykologipalveluissa

työskentelee 35 toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevaa psykologia.

 

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013, 9a§) henkilöstömitoitusten (780

oppilasta/psykologi) mukaan psykologeja tulisi olla 57, johon on talousarviossa

varauduttu. Vakinaisten tehtävien täyttöaste on 61 %. Rekrytoinnin

onnistuminen riippuu merkittävästi työskentely-ympäristöstä ja

asiakasryhmästä. Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa ja

lukiokoulutuksessa psykologin tehtävien täyttöaste on 93 %, esi- ja

perusopetuksessa 43 %. Rekrytointi onnistuu siis selkeästi paremmin toisella

asteella. Vajeet opiskeluhuollon psykologipalveluissa olivat olemassa jo

hyvinvointialueiden aloittaessa, mutta vuoden 2023 aikana tilanne heikkeni

entisestään.

Edellä kuvattuja vajeita on paikattu ostopalvelulla, jota on hankittu

puitesopimuksen kautta. Vuonna 2023 hankittiin opiskeluhuollon

psykologipalvelua (psykologin työpäivä ja psykologin tutkimus) noin 1 160 000

eurolla. Vuonna 2024 hankintoja on tehty nyt noin 850 000 euron edestä

elokuun loppuun saakka. Loppuvuoden osalta ei hankintapäätöksiä ole vielä

tehty. Ostot on katettu vajeen vuoksi säästyneestä palkkabudjetista,

talousarviossa ei ole erillistä ostopalvelumäärärahaa. Ostopalvelun avulla

pystytään vastaamaan alueiden akuutteihin asiakastarpeisiin, mutta

ennaltaehkäisevä yhteisöllinen työ ja työn kehittäminen jää tekemättä.

Terveydenhuoltolain (1326/2010, 17A§) ja Oppilas- ja opiskeluhuoltolain

(1287/2013) velvoitteet eivät tällä hetkellä toteudu esi- ja perusopetuksen

psykologipalvelun osalta. Lisäksi ostopalveluna hankitun työn vaikuttavuus ja

laatu on vaarassa jäädä heikoksi, koska työn kytkeytyminen osaksi

palvelukokonaisuutta on sirpaleista johtuen usein tapahtuvista

henkilövaihdoksista ostopalveluissa.

 

Keski-Suomen hyvinvointialueen tilanne psykologityön vajeiden ja

rekrytointihaasteiden osalta on samantyyppinen kuin muualla valtakunnassa.

Jyväskylän yliopistossa koulutetaan muihin alueisiin verrattuna huomattava

määrä psykologeja ja aloituspaikkoja on lisätty vuodesta 2019 lähtien.

 

Voidaan olettaa, että tällä lisäyksellä olisi rekrytointiin positiivisia vaikutuksia

täysimääräisesti vuodesta 2025 alkaen. Hyvinvointialueen aikana on tehty

useita toimenpiteitä oman psykologitoiminnan lisäämiseksi. Lisäksi uusia

toimenpiteitä edelleen etsitään vuoden alusta 2024 lähtien asetetun

työryhmän toimesta.

 

Toimenpiteet

 

Rekrytointi

Tavoitteena on ensisijaisesti tuottaa opiskeluhuollon psykologityö omana

toimintana. Psykologien avoimet tehtävät ovat jatkuvasti haettavana

Kuntarekryssä ja lisäksi näkyvyyttä lisätään erilaisten sosiaalisen median

kanavien kautta, esimerkiksi videomateriaalien avulla. Rekrytointiin liittyvää

markkinointia kehitetään yhdessä hyvinvointialueen rekrytoinnin

asiantuntijoiden kanssa kehittämällä mm. rekrytointisivustoa.

 

Yliopistoyhteistyö ja psykologiharjoittelu

Yliopistoyhteistyötä tiivistetään ja opiskelijoiden harjoittelujaksoja koskevia

hyvinvointialueen tasoisia puitesopimuksia valmistellaan. Lisäksi kahden välistä yhteistyötä opiskeluhuollon psykologipalveluiden ja psykologian laitoksen välillä ollaan vahvistamassa. Tavoitteena on esimerkiksi järjestää opiskelijoiden vierailuja opiskeluhuollon palveluissa, jotta jo opiskeluaikana opiskeluhuollon työkenttä tulisi tutuksi ja houkuttelevaksi työpaikaksi valmistumisen jälkeen.

 

Opiskeluhuollon psykologipalveluissa arvioidaan mahdollisuutta lisätä

palkallisia psykologiharjoittelujaksoja nykyisen kolmen vuosittaisen jakson

sijaan.

 

Palkkaus

Psykologien tehtäväkohtaista palkkaa on harmonisoitu ja kehitetty SOTEsopimuksen kesän 2023 yhteensovittamis- ja kehittämiserillä. Käytössä on myös rekrytointilisä tapauskohtaisen harkinnan mukaan. Tärkeä seuraava askel on SOTE-sopimuksen uuden tasopalkkajärjestelmän kehittäminen sekä

palkkauksen vertailu muiden hyvinvointialueiden, lähinnä itäisen YTA-alueen

palkkauksen kanssa.

 

Kevään 2024 aikana tehdään kustannusvertailua omana toimintana tuotetun

opiskeluhuollon psykologityön ja ostopalvelun välillä huomioiden työn sisällön

määrä ja laatu.

 

Työn mitoitus ja sisällöt

Tällä hetkellä hyvinvointialueen psykologeilla on lakisääteisen mitoituksen

mukaiset työalueet ja työnsisällöt. Yhteisöllisen työn lisääminen sisältyy

alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman 2024-2025 kehittämistoimenpiteisiin

ja koskee myös psykologityötä.

Työn kehittäminen

Hyvinvointialueella kehitetään hoito- ja palveluketjuja sekä systeemistä

yhteistyötä muiden palveluiden sekä koulutuksen järjestäjien kanssa.

Onnistuessaan tämä vaikuttaa myös psykologin työn sisältöön ja sujuvuuteen

ja sitä kautta myös työntekijöiden veto- ja pitovoimaan. Keskeinen kysymys

työnkuvassa on psykologin tekemien arvioiden ja tutkimusten määrä ja laatu,

jossa vielä on alueellista vaihtelua melko paljon. Eri asiantuntijoiden välistä

työnjakoa arvioidaan ja valmistellaan yhtenäistä ohjeistusta.

 

Lisäksi opiskeluhuollon psykologityössä vahvistetaan ammatillisten tiimien

toimintaa, edistetään psykologityön kehittämistä, kollegiaalista tukea ja

psykologityön sisältöjen tarpeenmukaista yhtenäistämistä hyvinvointialueella.

Perustasolla on mallinnettu syksyn 2023 aikana psykologeille tarjottavaa

neuropsykologin konsultaatiota. Neuropsykologin tarjoamaa konsultaatiota

jatketaan ja vahvistetaan vuoden 2024 alussa neuropsykiatrisen ja oppimisen

tuen yksikköön rekrytoidun neuropsykologin tehtävän avulla. Jatkossa

kartoitetaan sisäisen kouluttautumisen mahdollisuuksien lisäämistä

hyvinvointialueen psykologeille ja lisätä myös osallisuutta mahdollisuuksien

mukaan erilaisissa kehittämisprojekteissa.

Työn joustavuus

Keski-Suomen hyvinvointialueen opiskeluhuollon psykologeilla on käytössä

liukuva työaika, osa-aikatyön ja rajatun etätyön mahdollisuus.

 

Työn liikkuvuus

Työ on lähtökohtaisesti jonkin verran liikkuvaa, koska kouluja tai oppilaitoksia

voi psykologin työskentelyalueella olla useampia. Lakisääteisten mitoitusten

myötä alueet ovat aiempaa kohtuullisempia ja kouluyksiköitä on keskimäärin

1-3 psykologia kohden. Siirtymät toteutuvat työajan puitteissa pääosin

työntekijän omilla kulkuvälineillä, matkakustannukset korvataan

hyvinvointialueen ohjeistusten mukaisesti. Psykologeilla ei ole liikkumiseen

käytössä työnantajan omistamia autoja.

 

Työtilat ja -välineet

Lain mukaan opiskeluhuollon psykologipalvelut järjestetään ensisijaisesti

oppilaitoksessa lähipalveluna. Tavoitteena on turvalliset ja asiakastyöhön

soveltuvat työtilat ja asianmukaiset työvälineet. Tilaratkaisujen avulla pyritään

mahdollistamaan myös monialainen työskentely. Työhön liittyviä riskejä ja

vaaroja käydään läpi järjestelmällisesti ja tehdään tarvittavat toimenpiteet.

 

Työn johtaminen

Perehdytys ja työn aloittaminen ovat avainasemassa henkilöstön veto- ja

pitovoiman näkökulmasta. Opiskeluhuollon psykologityössä ollaan ottamassa

käyttöön hyvinvointialueen perehdytysohjelma Introa. Joillakin alueilla jo

käytössä olevaa psykologien mentorointijärjestelmää yhdenmukaistetaan ja

otetaan käyttöön koko hyvinvointialueella. Lisäksi vahvistetaan ammatillisten

tiimien toimintaa ja kollegiaalisia konsultaatiokanavia on avattu omille

psykologeille.

 

Psykologien hallinnollinen esihenkilö on joko sosiaalityöntekijä- tai

psykologitaustainen. Palveluyksikössä on kolme psykologipalveluvastaavaa,

jotka vastaavat opiskeluhuollon psykologityön sisällöllisen kehittämisestä

työntekijöitä osallistaen yhdessä palvelupäällikön kanssa.

 

Työnohjaus

Pienryhmämuotoinen työnohjaus toteutuu.

 

Täydennyskoulutus

Psykologin tehtävässä täydennyskoulutus on keskeinen asia,

kouluttautumiseen kannustetaan ja tehdään henkilökohtaista suunnitelmaa

osaamisen vahvistamisesta. Pidempien koulutusten suhteen tehdään

palvelutarpeen mukaista harkintaa esimerkiksi kustannusten osalta.

Osaamisen vahvistamisessa käytetään laajasti eri kouluttautumisen muotoja,

esimerkiksi hyödynnetään valittuja vaikuttavia menetelmiä.

 

Toimivalta asiassa

Hallintosääntö § 18

 

Järjestämispäällikön
ehdotus

Lasten, nuorten ja perheiden laukakunta esittää edellä kuvatun vastauksen

valtuustoaloitteeseen aluehallitukselle jatkokäsittelyyn.

 

Asian kokouskäsittely

Asiaa kokouksessa oli esittelemässä Päivi Kalilainen.

 

Päätös

Lautakunta hyväksyi päätösesityksen ja esittää seuraavia huomioita

jatkokäsittelyyn:

 

- Lautakunta korostaa oppilaitosyhteistyön roolin tärkeyttä.

- Lautakunta nosti esille, että palkkaukseen ja ostopalveluihin kaivattaisiin

enemmän konkretiaa.

- Lisäksi työtilojen viihtyvyyteen tulisi panostaa, ja yksilötyönohjaus

nähdään tärkeäksi.

 

Nina Peränen poistui kokouksesta klo 17.12, Maria Kaisa Aula siirtyi

kokouksesta Teams-yhteyteen klo 17.20 ja Päivi Kalilainen poistui kokouksesta

klo 17.28.

 

Aluehallitus 26.03.2024 § 98  

757/00.05.01/2024  

 

 

 

Esittelijä Hyvinvointialuejohtaja Tollet Jan

 

Päätösehdotus Aluehallitus päättää esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy valtuustoaloitteeseen laaditun vastauksen ja toteaa valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi.

 

Asian kokouskäsittely:

 

Kati-Erika Timperi ja Eila Tiainen poistuivat kokouksesta asian käsittelyn aikana klo 16.48.

 

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.