Aluehallitus
Esityslista 26.11.2025/Asianro 359

Hyvinvoinnin ja terveyden lautakunta 13.11.2025 § 44 

Valmistelija järjestämispäällikkö Jarna Virtanen, p.  040 542 0875

 strategiajohtaja Anu Pihl, p. 050 320 4896

 toimialajohtaja Kati Kallimo, p. 050 442 2302

vastuualuejohtaja Päivi Kalilainen, p. 050 370 0245

 vastuualuejohtaja Titta Frantsila, p. 040 139 6261

 vastuualuejohtaja Tuija Koivisto,  p. 040 513 5821

Selostus asiasta Aluehallitus päätti 28.6.2025 käynnistää palveluverkkotyön toisen vaiheen.

 Hyvinvointialueen palvelutuotanto perustuu monikanavaiseen palveluverkkoon, joka muodostuu digitaalisista, liikkuvista, kotiin vietävistä palveluista sekä palveluista fyysisissä toimipisteissä. Palveluverkkotyön tavoitteina on turvata asukkaiden palvelujen saatavuus ja jatkuvuus, huomioiden taloudelliset reunaehdot ja henkilöstön saatavuus. 

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021) edellyttää, että hyvinvointialueen on suunniteltava ja toteutettava “sosiaali- ja terveydenhuolto sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan sellaisena kuin asiakkaiden tarve edellyttää. Palvelut on lisäksi toteutettava yhdenvertaisesti, yhteensovitettuina palvelukokonaisuuksina sekä hyvinvointialueen väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita. Palveluja voidaan koota hyvinvointialueen alueella suurempiin kokonaisuuksiin silloin, kun palvelujen saatavuus ja laadun turvaaminen edellyttävät erityisosaamista tai kalliita investointeja tai kun palvelujen tarkoituksenmukainen, kustannusvaikuttava ja tehokas toteuttaminen edellyttävät sitä.”  

 Palveluverkkotyön ensimmäinen vaihe

Aluehallitus käynnisti 7.11.2023 (§ 340) sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkkotyön ensimmäisen vaiheen. Työn perustana olivat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislinjaukset sekä uudistumis- ja tuottavuusohjelmat.

 Tarkastelussa olivat kivijalka-, liikkuvat ja digitaaliset palvelut sekä niiden keskinäinen suhde ja tavoitetila. Aluevaltuusto hyväksyi linjausten mukaisen palveluverkon ja sen periaatteet 11.6.2024 (§ 38).

 Ensimmäisessä vaiheessa tarkasteltiin seuraavia palveluja:

• sote-asemat
• alueellinen osastotoiminta
• ympärivuorokautinen asuminen
• perhekeskuspalvelut
• ikääntyneiden päivätoiminta

Muiden palvelujen osalta laadittiin tiivistetty kuvaus palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta sekä palveluverkon kehittämisestä.

Ensimmäisen vaiheen palveluverkkopäätöksessä linjattiin, että sote-palveluita tuotetaan eri kokoisissa ja palveluiltaan sekä aukioloajoiltaan eri laajuisissa toimipisteissä. Laajemmissa toimipisteissä (alueelliset sote-keskukset ja seudulliset sote-asemat) moniammatilliset palvelut ovat kattavammat. Sote-palvelupisteillä tuetaan palveluiden saatavuutta pitkien etäisyyksien vuoksi. 

Ensimmäisessä vaiheessa korostuivat: 
- toiminnan uudistaminen 
- toimintavarmuuden parantaminen 
- henkilöstön saatavuuden turvaaminen 

Ensimmäinen vaihe toimi myös lähtökohtana vuoden 2024 vuokrasopimusneuvotteluille. Valmistelu toteutettiin kaksivaiheisesti laajalla osallistamisella. Mukana oli hyvinvointialueen työntekijöitä, toimielimiä, kuntia, asukkaita, sidosryhmiä ja kumppaneita. Lisäksi tehtiin laaja vaikutusten ennakkoarviointi ja hyödynnettiin NHG:n (Nordic Healthcare Group) asiantuntijatukea.  Ensimmäisen vaiheen toimeenpanon raportointi on osana toisen vaiheen palveluverkkoesitystä (liite 1).

Toinen vaihe: palveluverkkoesitys 2025

Käynnistäminen

Palveluverkkotyön toisessa vaiheessa valmistellaan palveluverkkosuunnitelma vuosille 2026–2030.

Palveluverkkotyön ensimmäisessä vaiheessa linjattiin, että toinen vaihe aloitettaisiin keväällä 2026, jolloin tehtäisiin “päätöksiä vuodelle 2027 ja tarkennuksia palveluverkkosuunnitelmaan vuoteen 2030 asti.” 

Hyvinvointialueen heikentynyt taloustilanne on kuitenkin lisännyt painetta aikaistaa toisen vaiheen valmistelua. Myös vuoden 2025 talousarviossa todettiin, että toimenpiteet vuokratyövoiman hallinnassa, tilakustannusten vähentämisessä sekä henkilöstön riittävyyden varmistamisessa voivat edellyttää suunnittelun nopeuttamista.  Jotta palveluverkkotyön toisen vaiheen toimeenpano voi alkaa vuoden 2026 alusta, valmistelu on tehtävä vuoden 2026 talousarvion laadinnan yhteydessä.

Tavoitteet ja periaatteet toisessa vaiheessa 

Palveluverkkotyön toisessa vaiheessa tavoitteena on järjestää asukkaiden palvelut siten, että kustannustaso sopeutetaan rahoituksen tasolle niin kiinteistöjen kuin toiminnankin näkökulmasta. 

Tavoitteena on varmistaa, että palvelut vastaavat asukkaiden palvelutarpeeseen ja ovat taloudellisesti ja toiminnallisesti kestäviä sekä valtakunnallisen ohjauksen mukaisia ja näiden kautta luodaan edellytykset laadukkaalle, saavutettavalle ja vaikuttavalle palveluverkolle koko Keski-Suomessa. Aluehallituksen käynnistäessä palveluverkkotyön toista vaihtetta 28.6.2025 se päätti myös periaatteet palveluverkkotyölle ja ne voidaan tiivistää:

1) Taloudellisesti kestävä ja tietoon perustuva palveluverkko

- Kustannus- ja palvelutason sopeuttaminen käytettävissä olevaan rahoitukseen. 
- Palveluverkon ja palvelutuotannon uudistaminen.
- Kaikissa palveluissa tunnistetaan kustannustehokkaat ja vaikuttavat tuotantotavat.
- Muutokset toimintaympäristössä, lainsäädännössä tai rahoituksessa voivat vaikuttaa palveluverkon linjauksiin, jolloin niiden vaikutukset tulee arvioida ja tarvittaessa viedä uudelleen päätöksentekoon.
- Palvelutarpeen muutoksiin varaudutaan ennakoivasti.

-Käytettävissä oleva tieto yksikkökustannustannuksista ja laadusta päätöksenteon tukena

2) Uudistuva, monikanavainen toiminta eri aluetasoilla

- Toimintamallien uudistamista jatketaan osana palveluverkon kehittämistä: Palveluverkkotyö pohjautuu toiminnan ja toimintamallien uudistamiseen ja kehittämiseen
- Monikanavaisuus: Palveluja tuotetaan joustavasti fyysisissä toimipisteissä, kotiin vietävinä, liikkuvina sekä digitaalisina palveluina. Liikkuvien palvelujen konseptia täsmennetään.
- Eri aluetasot: Palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta arvioidaan alue-, seutu- ja paikallistasolla sekä yksittäisten toimipisteiden mutta myös liikkuvien palvelujen näkökulmasta. Toimipisteet vaihtelevat kooltaan ja palvelutarjonnaltaan.

3) Kansallinen ohjaus

- Valtion antama ohjaus (esimerkiksi muutostukikeskustelu, vuosittaiset hyvinvoitialueneuvottelut, valtakunnalliset tavoitteet), esimerkiksi ikääntyneiden palveluiden ja vuodeosastopalveluiden osalta sekä lastensuojelun osalta otetaan huomioon sekä palvelustrategian että palveluverkkotyön valmistelussa.

4) Tilojen turvallisuus ja tehokas käyttö

- Tilojen käyttöä optimoidaan, yhteiskäyttöä lisätään edelleen mahdollisuuksien mukaan ja tarpeettomista tai toimintaan soveltumattomista tiloista luovutaan.
- Tilasuunnittelussa varmistetaan turvalliset ja tarkoituksenmukaiset tilat sekä henkilöstölle että asukkaille.

Osallisuus ja vaikutusten arviointi 

Palveluverkkotyön toisessa vaiheessa osallistetaan asianmukaisia tahoja, kuten kuntia ja muita sidosryhmiä sekä henkilöstöä. Lisäksi siinä hyödynnetään ensimmäisen vaiheen palveluverkkotyöstä saatua laajaa palautetta ja materiaalia ja edellä mainittua strategian väliarviointia ja siihen liittynyttä tulevaisuuskatsausta. 

Palveluverkkoesityksestä tehdään vaikutusten arviointi kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen, alustava vaikutusten arviointi tehtiin virkavalmisteluna ja julkistettiin osana palveluverkkoesitystä. Vaikutusten arviointia tullaan täydentämään lausuntokierroksen palautteella.

Tiivistelmä esitetyistä muutoksista

Palveluverkko työn toisen vaiheen pohjaesitys on julkaistu 8.10.2025. Palveluverkkotyö liittyy kiinteästi Keski-Suomen hyvinvontialueen palvelustrategian valmisteluun sekä talousarvion 2026 valmisteluun. 8.10.2025 julkaistun estyksen keskeiset nostot voi esittää seuraavasti:

1. Keski-Suomen hyvinvointialueella säilytetään alueellisesti kattava palvelujen verkosto. Palvelutarpeen kasvu edellyttää uusia toimintamalleja. Liikkuvia palveluja täydennetään hyvinvointialueen palveluissa. Palvelujen aukioloaikoja tavoitellaan laajennettavan ja asukkaiden vapautta käyttää eri toimipisteitä lisätään jatkossa. Digitaalisia palveluita kehitetään edelleen.

2. Terveysasemapalveluja tarjotaan sosiaali- ja terveyskeskuksissa, sosiaali- ja terveysasemilla ja sosiaali- ja terveyspalvelupisteissä. Sosiaali- ja terveyskeskuksessa on laajin moniammatillinen palveluvalikoima, laajat aukioloajat sekä kiirevastaanotto, joka palvelee myös iltaisin ja viikonloppuisin. Osaan fyysisistä toimipisteistä tulee muutoksia; yhteiskäyttöisiä tiloja otetaan käyttöön ja liikkuvia toimintamalleja lisätään.

3. Suun terveydenhuollon palveluja kootaan nykyistä suurempiin ja toiminnallisesti vahvempiin yksiköihin.

4. Alueellisessa osastotoiminnassa akuuttihoidon osastopaikkoja lisätään pääsääntöisesti laajan palvelun sosiaali- ja terveyskeskusten yhteyteen, joissa kiirevastaanottotoiminta sekä tukipalvelut kuten kuvantaminen ja laboratoriopalvelut ovat kattavammin, jotta voidaan välttää asiakkaan siirtoa paikasta toiseen. Näin voidaan turvata henkilöstön osaaminen, palvelun laatu ja potilasturvallisuus. Neljästä osastosta luovutaan.

6. Ikääntyneiden palveluita kehitetään kokonaisuutena, jolloin tavoitteena on vahvistaa kevyempiä palveluita ja vähentää raskaiden palveluiden käyttöä. Osasta ikääntyneiden ympärivuorokautisen pienistä asumisen yksiköistä luovutaan.

7. Neuvolapalveluissa toimintamallin muutos mahdollistaa paikallisten tilojen joustavamman käytön. Osa neuvolapalveluista toteutetaan sosiaali- ja terveysasemien yhteydessä, joissa on laajemmat aukioloajat ja palvelutarjonta.

8. Perhekeskuksien toimintaa kehitetään edelleen tiiviissä yhteistyössä kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa yhteisövaikuttavuuden keinoin.

9. Ikääntyneiden päivätoiminnan kokonaisuudessa kehitetään seniorikeskustoimintaa edelleen yhteistyössä kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa.

Aikataulu – päätöksenteko ja lausuntokierros

Hyvinvointialueen strategian, palvelustrategian ja sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkkotyön toisen vaiheen viranhaltijaesitys valmisteltiin ja julkiastiin samaan aikaan Hyvinvointialuejohtajan talousarvioesityksen kanssa, 8.10.2025 ja kokonaisuus on aluevaltuuston päätöksenteossa 9.12.2025.

Projektikokonaisuuden poliittisesta ohjauksesta vastaa aluehallitus. Lausuntoaikana 8.10.2025-5.11.2025 kuultiin hyvinvointialueen eri toimielimiä, asukkaita ja laajasti eri sidosryhmiä. Palautetta analysoidaan parhaillaan ja tulleesta lautakunta saa kokouksessaan katsauksen.

Talous

 Palveluverkkoesitys sopeuttaa hyvinvointialueen taloutta 18,6 M€

Toimivalta

Hallintosääntö § 18

Esittelijä Vastuualuejohtaja, strateginen johtaminen ja järjestäminen Pihl Anu

Päätösehdotus Hyvinvoinnin ja terveyden lautakunta antaa lausunnon sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkkotyön toisesta vaiheesta.

Asian kokouskäsittely

Ari-Pekka Liukkonen, Hanna Hautamäki ja Jorma Poti poistuivat esteellinä kokouksesta klo 15:04 (yhteisöjäävi) ennen asian käsittelyä ja päätöksentekoa. Riikka Leinonen saapui kokoukseen klo 15:04.

Keskustelun kuluessa Merja Lahtinen teki lausuntoluonnokseen seuraavan muutosesityksen: ”Lausunnon ensimmäinen lause poistetaan ja toinen lause alkaa Hyvinvoinnin ja terveyden lautakunta...Lisäksi kohdassa  Yhteenveto: ensimmäinen lause muutetaan: Hyvinvoinnin ja terveyden lautakunta edellyttää palveluverkkoesityksen toimeenpanossa erityistä huomiota seuraaviin asioihin:” Esitystä kannattivat Lila Heinonen. Leena Kautto-Koukka, Markku Kankainen, Mari Manninen ja Linda Pippuri.

Keskustelun kuluessa Leena Kautto-Koukka teki lausuntoluonnokseen seuraavan muutosesityksen: ”Lautakunnan yleisiin painotuksiin kohtaan Elinvoima viimeisen lauseen muuttaminen seuraavasti: "yhteistyön vahvistaminen kuntien ja palveluntuottajien kanssa." Esitystä kannattivat Merja Lahtinen, Markku Kankainen, Mari Mnninen, Lila Heinonen ja Linda Pippuri.

Päätös Hyvinvoinnin ja terveyden lautakunta päätti yksimielisesti tehdä lausuntoluonnokseen seuraavat muutokset:

1. Lausunnon ensimmäinen lause poistetaan ja toinen lause alkaa Hyvinvoinnin ja terveyden lautakunta...Lisäksi kohdassa  Yhteenveto: ensimmäinen lause muutetaan: Hyvinvoinnin ja terveyden lautakunta edellyttää palveluverkkoesityksen toimeenpanossa erityistä huomiota seuraaviin asioihin:

2. Lautakunnan yleisiin painotuksiin kohtaan Elinvoima viimeisen lauseen muuttaminen seuraavasti: "yhteistyön vahvistaminen kuntien ja palveluntuottajien kanssa."

Hyvinvoinnin ja terveyden lautakunnan lausunto on pöytäkirjan liitteenä.

Kokouksessa pidettiin tauko klo 16:10-16:23 päätöksenteon jälkeen.

Aluehallitus 26.11.2025    

1163/00.01.01.04/2025  

Valmistelija järjestämispäällikkö Jarna Virtanen, p.  040 542 0875

 strategiajohtaja Anu Pihl, p. 050 320 4896

 toimialajohtaja Kati Kallimo, p. 050 442 2302

vastuualuejohtaja Päivi Kalilainen, p. 050 370 0245

 vastuualuejohtaja Titta Frantsila, p. 040 139 6261

 vastuualuejohtaja Tuija Koivisto,  p. 040 513 5821

Selostus asiasta 

Yleistä

 Aluehallitus päätti 28.6.2025 käynnistää palveluverkkotyön toisen vaiheen.

 Hyvinvointialueen palvelutuotanto perustuu monikanavaiseen palveluverkkoon, joka muodostuu digitaalisista, liikkuvista, kotiin vietävistä palveluista sekä palveluista fyysisissä toimipisteissä. Palveluverkkotyön tavoitteina on turvata asukkaiden palvelujen saatavuus ja jatkuvuus, huomioiden taloudelliset reunaehdot ja henkilöstön saatavuus. 

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021) edellyttää, että hyvinvointialueen on suunniteltava ja toteutettava “sosiaali- ja terveydenhuolto sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan sellaisena kuin asiakkaiden tarve edellyttää. Palvelut on lisäksi toteutettava yhdenvertaisesti, yhteensovitettuina palvelukokonaisuuksina sekä hyvinvointialueen väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita. Palveluja voidaan koota hyvinvointialueen alueella suurempiin kokonaisuuksiin silloin, kun palvelujen saatavuus ja laadun turvaaminen edellyttävät erityisosaamista tai kalliita investointeja tai kun palvelujen tarkoituksenmukainen, kustannusvaikuttava ja tehokas toteuttaminen edellyttävät sitä.”  

Hyvinvointialueen strategian, palvelustrategian ja sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkkotyön toisen vaiheen viranhaltijaesitys valmisteltiin ja julkaistiin samaan aikaan Hyvinvointialuejohtajan talousarvioesityksen kanssa 8.10.2025, ja esitys on ollut laajalla lausuntokierroksella aikavälillä 8.10.2025-5.11.2025. Kokonaisuus on aluevaltuuston päätöksenteossa 9.12.2025.

Lautakunnat ja vaikuttamistoimielimet ovat antaneet esityksestä lausuntonsa, jotka ovat esityslistan liitteenä.

Tiivistys esitetyistä muutoksista

Palveluverkko työn toisen vaiheen pohjaesitys julkaistiin 8.10.2025. Palveluverkkotyö liittyy kiinteästi Keski-Suomen hyvinvontialueen palvelustrategian valmisteluun sekä talousarvion 2026 valmisteluun. 8.10.2025 julkaistun estyksen keskeiset nostot voi esittää seuraavasti:

1. Keski-Suomen hyvinvointialueella säilytetään alueellisesti kattava palvelujen verkosto. Toimipaikat, joista palveluita saa voi muuttua, mutta palvelut turvataan. Palvelutarpeen kasvu edellyttää uusia toimintamalleja. Liikkuvia palveluja täydennetään hyvinvointialueen palveluissa. Palvelujen aukioloaikoja tavoitellaan laajennettavan ja asukkaiden vapautta käyttää eri toimipisteitä lisätään jatkossa. Digitaalisia palveluita kehitetään edelleen.

2. Terveysasemapalveluja tarjotaan sosiaali- ja terveyskeskuksissa, sosiaali- ja terveysasemilla ja sosiaali- ja terveyspalvelupisteissä. Sosiaali- ja terveyskeskuksessa on laajin moniammatillinen palveluvalikoima, laajat aukioloajat sekä kiirevastaanotto, joka palvelee myös iltaisin ja viikonloppuisin. Nämä tukevat vahvasti myös alueellista osastotoimintaa. Osaan fyysisistä toimipisteistä tulee muutoksia; yhteiskäyttöisiä tiloja otetaan käyttöön ja liikkuvia toimintamalleja lisätään.

3. Suun terveydenhuollon palveluja kootaan nykyistä suurempiin ja toiminnallisesti vahvempiin yksiköihin.

4. Alueellisessa osastotoiminnassa akuuttihoidon osastopaikkoja lisätään pääsääntöisesti laajan palvelun sosiaali- ja terveyskeskusten yhteyteen, joissa kiirevastaanottotoiminta sekä tukipalvelut kuten kuvantaminen ja laboratoriopalvelut ovat kattavammin, jotta voidaan välttää asiakkaan siirtoa paikasta toiseen. Näin voidaan turvata henkilöstön osaaminen, palvelun laatu ja potilasturvallisuus. Neljästä osastosta luovutaan.

6. Ikääntyneiden palveluita kehitetään kokonaisuutena, jolloin tavoitteena on vahvistaa kevyempiä palveluita ja vähentää raskaiden palveluiden käyttöä. Osasta ikääntyneiden ympärivuorokautisen pienistä asumisen yksiköistä luovutaan. Muuta maata raskaampi palvelujen peittävyys on saatava kevenemään.

7. Neuvolapalveluissa toimintamallin muutos mahdollistaa paikallisten tilojen joustavamman käytön. Osa neuvolapalveluista toteutetaan sosiaali- ja terveysasemien yhteydessä, joissa on laajemmat aukioloajat ja palvelutarjonta.

8. Perhekeskuksien toimintaa kehitetään edelleen tiiviissä yhteistyössä kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa yhteisövaikuttavuuden keinoin.

9. Ikääntyneiden päivätoiminnan kokonaisuudessa kehitetään seniorikeskustoimintaa edelleen yhteistyössä kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa, talouden reunaehdot huomioiden.

Palaute lausuntokierrokselta 8.10.-5.11.2025

Lausuntoaikana 8.10.-5.11.2025 kuultiin laajasti henkilöstöä, hyvinvointialueen eri toimielimiä, asukkaita ja eri sidosryhmiä. Palaute on analysoitu. Lausuntoyhteenveto sekä linkit tulleisiin kommennteihin  lisätään Keski-Suomen hyvinvointialueen verkkosivuille osoitteeseen hyvaks.fi/palveluverkko. Kokonaisuudessaan palautetta saatiin seuraavalla tavlla:

Lautakunnat ja vaikuttamistoimielimet ovaat antaneet lausuntonsa palveluverkkoesitykseen. Lautakunnat näkevät, että palveluverkkouudistus tarvitaan toiminnan ja talouden tasapainoon saattamiseksi. Lautakuntien ja vaikuttamistoimielinten lausunnot ovat esityslistan liitteenä.   

Kokonaisuutena lausuntokierrokselta saatu palaute on hyvin samankaltainen palveluverkkotyön ensimmäisen vaiheen palautteen sekä vaikutusten alustavan ennakkoarvioinnin kanssa.

Lausunnoissa tunnistettiin laajasti hyvinvointialueen vaikea taloudellinen tilanne ja tarve uudistaa palveluverkkoa. Samalla kuitenkin korostui huoli siitä, että muutokset voivat heikentää palvelujen saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta erityisesti ikääntyneiden, pitkäaikaissairaiden, vammaisten, maahanmuuttajien ja vähävaraisten kohdalla, mikäli etäisyys palveluihin kasvaa. Kunnat ja sidosryhmät toivoivat konkreettisempaa tietoa korvaavista palveluista, erityisesti liikkuvista palveluista palvelupisteisiin. Lisäksi toivottiin vaikutusten arviointia Kela-kyyteihin, elinvoimaan ja huoltovarmuuteen. Useat painottivat toimeenpanon, muutoksenhallinnan ja viestinnän roolia, kun palveluverkkoa uudistetaan. Henkilöstö arvioi muutosten lisäävän epävarmuutta ja kuormitusta erityisesti lakkautusuhan alla olevissa yksiköissä. Yhteinen viesti oli, että uudistukset on tehtävä hallitusti, alueelliset erityispiirteet huomioiden ja sekä asukkaiden että henkilöstön tuki ja osallisuus varmistaen.

Palveluverkkomateriaalia on täydennetty saadun palautteen perusteella. Erityisesti on tarkennettu liikkuvien palvelujen kuvausta, arvioitu vaikutuksia Kela-taksikyytien määriin ja kustannuksiin sekä lisätty arviota valmiuden ja varautumisen näkökulmasta. Elinvoimavaikutukset sisältyvät osaksi laajempaa vaikutusten arviointia. Myös toimipistekohtaista tietoa korvaavista toimintamalleista on lisätty.

Muutokset palveluverkkoesitykseen

Palveluverkkoesitykseen ei ole tehty varsinaisia toimipistemuutoksia 8.10.2025 julkaisun jälkeen. Ainoa toimipisteisiin liittyvä tarkennus koskee Keltinmäen päiväkeskusta: vuokrasuhteen päättyminen kiristyneiden vuokraehtojen vuoksi oli aiemmin mainittu vain palveluverkko 1:n toimeenpanon raportoinnissa. Koska kyseessä on palveluverkkomääritelmän mukainen palvelu, se on nyt sisällytetty päivitettyyn palveluverkko 2 -esitykseen. Keltinmäen päiväkeskuksen lakkauttamisen kustannusvaikutus (-241 000 €) on lisätty kustannuslaskelmiin.

 Talous

 Palveluverkkoesitys sopeuttaa hyvinvointialueen taloutta 18,7 M€

Vaikutusten ennakkoarviointi

Vaikutusten ennakkoarviointi on esityslistan liitteenä

Toimivalta

Hallintosääntö 16 §

Esittelijä Vs. hyvinvointialuejohtaja Kallimo Kati

Päätösehdotus 

Päätös