Aluehallitus
Esityslista 11.11.2025/Asianro 344

Aluehallitus 11.11.2025     

1259/02.04.01.01.02/2025  

Valmistelija johtava hankintapäällikkö Miia Paatola, p. 050 3198 003

 juristi Julle Lehtinen, p. 040 5034 536

Selostus asiasta Asian tausta

Hankinnan kohteena on ollut Sote-henkilökuljetusten välitys- ja kuljetuspalvelu tuotettuna kokonaispalveluna Keski-Suomen hyvinvointialueelle, jäljempänä sote-henkilökuljetuspalvelut.

Sote-henkilökuljetuspalveluihin kuuluvat takseilla, inva- ja paariajoneuvoilla tuotettavat vammaispalvelu-, sosiaalihuolto-, lastensuojelu- ja erityishuoltolain perusteella Tilaajan järjestämisvastuulle kuuluvat henkilöliikennepalvelut sekä kiireettömät hoitolaitosten väliset potilassiirrot ja kotilomakyydit. Hankintamenettelyn perusteella valittu palveluntuottaja on kokonaisvaltaisessa vastuussa sekä välitys-, että kuljetuspalveluiden toteutumisesta autoilijoiden kanssa tilaajan vaatimusten mukaisesti.

Hankinta on toteutettu yhteishankintana neljän (4) eri hyvinvointialueen kanssa jakamalla se neljään (4) osaan hyvinvointialueiden mukaisesti eli osa-alueeseen 1. Keski-Suomen hyvinvointialue, osa-alueeseen 2. Pohjois-Savon hyvinvointialue, osa-alueeseen 3. Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa (optio), mukana hankinnassa mahdollisena tilaajana ja osa-alueeseen 4. Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun sote (optio), mukana hankinnassa mahdollisena tilaajana. 

Hankinnan ennakoitu kokonaisarvo kaikkien neljän osa-alueen osalta on noin 157 805 000 euroa (alv 0 %) laskettuna 48 kuukauden ajanjaksolle. Hankintapäätökset tehtiin osa-aluekohtaisesti jokaisen yhteishankinnassa mukana olevan hyvinvointialueen toimesta, jolloin oikaisuvaatimuksen kohteena oleva hankintapäätös on koskenut osa-aluetta 1. 

Keski-Suomen hyvinvointialuetta koskevan osa-alueen 1 ennakoitu kokonaisarvo on n. 46 480 000 € (alv 0 %) laskettuna 48 kuukauden ajanjaksolle (n. 11 620 000 € vuodessa alv. 0 %). Sopimuskausi on arvioitu alkavaksi 1.2.2026 ja määräaikaisen sopimuksen kesto on 36 kuukautta. Sopimukseen sisältyy mahdollisuus kolmeen (3) erilliseen yhden (1) vuoden optioon.

Hankinta kuuluu julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016, ”hankintalaki”) 26 §:n mukaisiin EU-kynnysarvon ylittäviin palveluhankintoihin. Hankintamenettelynä on käytetty avointa menettelyä. Menettely on kuvattu hankintailmoituksessa ja sen liitteissä.

Hankinnan jokaiseen osa-alueeseen ilmoitettiin valittavaksi yksi (1) kokonaispalveluntuottaja. Palvelunsisältövaatimukset olivat osa-alueittain samat. Osa-aluekohtaisten tarjousten jättäminen oli sallittu, mutta rinnakkaisten tai vaihtoehtoisten tarjousten jättäminen ei.

Hinta-laatusuhteen vertailuperusteista hinnan painoarvoksi on määritelty 80 pistettä ja laadun painoarvoksi 20 pistettä.

Palvelun hinnat on jaoteltu tarjouspyynnössä neljään hinnoittelukohteeseen, joiden sisällä tarjotut hinnat pisteytetään ja suhteutetaan toisiinsa. Hinnoittelukohteet ja maksimipisteet ovat seuraavat.

- välityspalvelun kustannukset, enintään 65 pistettä

- päiväauton hinta, enintään 5 pistettä

- päiväauton tuntihinta, enintään 5 pistettä

- kehitystyökustannusten tuntihinta, enintään 5 pistettä

Tarjouspyynnössä kerrottiin laskentakaava, jonka perusteella tarjousten hintavertailu toteutetaan.

Hankinnasta on lähetetty 24.4.2025 julkaistavaksi hankintailmoitus (2025–023746) Työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämään HILMA-ilmoituskanavaan ja (267483–2025) Euroopan laajuiseen TED-ilmoituskanavaan sekä Tarjouspalvelu.fi/hyvaks -toimittajaportaaliin.

Hankintaa koskeva korjausilmoitus (2025–024782, TED-numero 316246-2025) on lähetetty julkaistavaksi HILMA-ilmoituskanavassa 15.5.2025. Korjausilmoituksella on tarkennettu tarjouspyynnön asiakirjoja lisäkysymysten jälkeen vähäisin muutoksin ja tarjousaikaa on jatkettu 30.5.2025 saakka.

Viiden tarjoajan hinnat katsottiin poikkeuksellisen alhaisiksi, sillä joillekin hinnoittelun osa-alueille jätetyt tarjoukset ovat negatiivisia tai nollahintaisia.

Poikkeuksellisen alhaisten tarjousten vuoksi kyseisiltä tarjoajilta pyydettiin selvitystä tarjouksen hinnoista. Saatujen selvitysten perusteella voitiin varmistua siitä, että palvelukokonaisuus on mahdollista tuottaa tarjotuilla hinnoilla.

Tarjoajien soveltuvuusarvioinnin, tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden tarkastamisen ja tarjousten vertailun jälkeen osa-alueen 1 voittajaksi valittiin päätöksellä 4.8.2025, 1259/02.04.01.01.02/2025, § 34/2025 Taksi Helsinki Oy. Hakija sijoittui vertailussa kolmanneksi. 

DRide Oy (jälj. hakija) teki 25.8.2025 hankintayksikölle hankintaoikaisuvaatimuksen.

Hankintaoikaisuvaatimus

Hakija on vaatinut, että hyvinvointialue kumoaa hankintapäätöksen ja korjaa virheellisen menettelynsä keskeyttämällä hankinnan ja järjestämällä uuden virheettömän tarjouskilpailun. 

Perustelut

Oikeudelliset perusteet

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras.

Hankintalain 93 §:n 4 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste tai hinta-laatusuhteen mukaiset vertailuperusteet hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa. Hankintayksikön on yksilöitävä vertailuperusteiden suhteellinen painotus hankintailmoituksessa, neuvottelukutsussa tai tarjouspyynnössä.

Hankintalain 93 §:n 5 momentin mukaan vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen 94 §:n mukaisesti, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus. Hankintayksikön on asetettava vertailuperusteet siten, että tarjoaja pystyy todentamaan niihin perustuvat tiedot tarjousten vertailua varten. Epäselvissä tapauksissa hankintayksikön on tosiasiallisesti tarkistettava tarjoajien antamien tietojen ja näytön paikkansapitävyys.

Hankintalain 96 §:n mukaan hankintayksikön on vaadittava tarjoajalta selvitys tarjouksen hinnoista tai kustannuksista, jos tarjous vaikuttaa poikkeuksellisen alhaiselta.

Hankintalain 133 §:n mukaan hankintayksikkö voi ottaa hankintaoikaisun käsiteltäväkseen omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta.

Asian arviointi

Hakijan oikaisuvaatimuksen perusteluiden mukaan tarjousten hintavertailua ei ole tehty tarjouspyynnön mukaisesti.

Hakijan mukaan tarjoushintojen pisteet on muutettu tarjouspyynnön ja hankintalain vastaisesti. Hankintayksikön käyttämät menetelmä tarjoushintojen muuntamiseksi ja suhteuttamiseksi toisiinsa on tehty syrjivästi. Negatiivinen tarjoushinta ei voi olla halvin hinta.

Hakijan tarjousvertailua koskevista perusteluista hyvinvointialue toteaa seuraavaa:

Vertailuperusteet ja hintavertailu

Hankintayksikkö on ilmoittanut tarjouspyynnössä kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet ja niiden painoarvot (hinta 80 pistettä ja laatu 20 pistettä) hankintalain 93 §:n mukaisesti. Tarjouspyynnössä ei ole kielletty negatiivisten hintojen ja nollahintojen antamista.

Tarjouspyynnössä on esitetty hintapisteytyksessä käytettävä laskentakaava (halvin hinta/tarjottu hinta) x maksimipisteet, joka voidaan kuvata myös alla olevalla tavalla.

                              halvin hinta

  maksimipisteet  x   -----------

                              tarjottu hinta

Laskentakaava on hintavertailussa yleisesti käytetty matemaattinen kaava, jolla tarjotut hinnat pisteytetään. Kaavassa alimman hinnan ja tarjotun hinnan suhdeluku kerrotaan hintaperusteen painoarvolla (maksimipisteillä).

Negatiivinen hinta ja nollahinta

Tarjouspyynnön laskentakaava ei sellaisenaan sovellu tilanteeseen, jossa tarjoaja tarjoaa negatiivista hintaa tai nollahintaa.

Tarjouskilpailun voittaja tarjosi välityspalvelun hinnaksi negatiivista hintaa -0,01 euroa, joka on myös välityspalvelun alin tarjottu hinta. Negatiivisen hinnan käyttäminen laskentakaavassa alimpana tarjottuna hintana johtaa siihen, että negatiivisen (ja alimman) hinnan tarjonnut saisi hinnoittelukohteesta täydet pisteet.

Kolme tarjoajaa ml. hakija tarjosi välityspalvelun hinnaksi 0 euroa. Tällöin hintapisteet laskettaisiin heidän osaltaan seuraavasti.

            - 0,01

65  x  ----------   = EPÄTOSI, 0 pistettä

                 0

Positiivisen tarjouksen jätti neljä tarjoajaa, joista esimerkiksi yksi tarjoaja tarjosi välityspalvelun hinnaksi 0,01 euroa. Tällöin hintapisteet laskettaisiin seuraavasti.

            - 0,01

65  x  ----------   =  - 65 pistettä

               0,01

Negatiivisten hintojen ja nollahintojen käyttäminen tarjouspyynnössä esitetyssä laskentakaavassa johtaisi siihen, että alimman hinnan tarjonnut saisi osa-alueelta suurimman mahdollisen pistemäärän, nollahintaiset tarjoajat eivät saisi yhtään pistettä ja positiivisen tarjouksen antaneet saisivat negatiivisia hintapisteitä. Näin ollen laskentakaava ei sellaisenaan sovellu pisteiden laskemiseen ja sen vuoksi tarjoushinnat tulee saattaa vertailukelpoisiksi.

Tarjoushintojen saattaminen vertailukelpoisiksi

Markkinaoikeuden ratkaisussa asiassa MAO 437/2016 8.7.2016 on ollut kyse negatiivisen tarjoushinnan ja nollahinnan pisteyttämisestä tarjousvertailussa. Kyseisessä asiassa valittaja oli ilmoittanut tarjouksessaan tarjoamiensa palvelujen kokonaishinnaksi -10,50 euroa, kuultava 0 euroa ja kolmas tarjoaja 1427,85 euroa. Kokonaishinnan osalta tarjouspyynnössä oli ilmoitettu seuraavaa.

" Kokonaishinta muodostuu kaikkien kiinteistöjen kokonaiskustannusten summasta koko sopimuskauden ajalta. Tarjoaja ilmoittaa tarjoamansa kiinteistökohtaiset kuukausihinnat liitteen 2 hintalomakkeella, jossa on valmiina kaavat vertailuhinnan laskemiselle.

Halvin tarjoaja saa 90 pistettä. Muiden hintapisteet suhteutetaan kaavalla halvin hinta / tarjoajan hinta * 90."

Markkinaoikeus totesi, että negatiivisen hinnan antaminen ei ollut kiellettyä, eikä asiassa ollut muutoinkaan käynyt ilmi seikkoja, joiden perusteella olisi katsottava, että negatiivisen hinnan tarjoaminen olisi aiheuttanut sen, että tarjoukset eivät olisi olleet vertailukelpoisia. Negatiivisen hinnan antanut valittaja oli saanut tarjousvertailussa 90 pistettä. Toiseksi halvimmalle tarjoajalle oli annettu myös 90 pistettä. Markkinaoikeus katsoi, että hankintayksikkö ei ollut suhteuttanut tarjouksia toisiinsa tarjouspyynnössä ilmoitetulla tavalla eikä saattanut tarjouksia vertailukelpoisiksi. Negatiivisen hinnan tarjonnut valittaja ei siten ollut saanut vertailussa sitä muihin tarjouksiin suhteutettua pistemäärää, joka sen olisi tullut tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaan saada. Markkinaoikeus katsoi hankintayksikön menettelyn hankintalain vastaiseksi.

Nyt kyseessä olevassa sote-henkilökuljetusten välitys- ja kuljetuspalvelua koskevassa hankinnassa hankintayksikkö on suhteuttanut tarjoukset toisiinsa tarjouspyynnössä ilmoitetulla tavalla ja saattanut tarjoukset vertailukelpoiseksi. Hakija on siten saanut vertailussa sen muihin tarjouksiin suhteutetun pistemäärän, joka hakijan tuli saada tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaisesti. Hankintayksikön menettely on näin ollen ollut hankintalain mukainen ja vastannut em. markkinaoikeuden ratkaisusta saatavaa oikeusohjetta.

Tarjouspyynnön 24.4.2025 sivulla 16 on ilmoitettu kaikkien hintapisteytyksissä käytettyjen neljän hinnoittelukohteen kohdalla noudatettava laskentakaava, jolla tarjotut hinnat pisteytetään ja suhteutetaan toisiinsa. Esimerkiksi välityspalvelukustannusten kohdalla lukee näin.

” Hintapisteet jakautuvat seuraavasti:

Välityspalvelukustannus maksimissaan 65 pistettä. Hinnaltaan halvin tarjous saa 65 pistettä ja muut tarjoukset saavat pisteitä suhteessa halvimpaan tarjoukseen kaavalla: (Halvin hinta / Tarjottu hinta) x 65 pistettä.”

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu selkeällä tavalla, että alin tarjottu hinta saa hinnoittelukohteen maksimipistemäärän. Edelleen tarjouspyynnössä on ilmoitettu laskentakaava, jolla muiden tarjoajien hinnat pisteytetään.

Edellä kerrotusti alin tarjottu hinta välityspalvelukustannuksia koskevassa hinnoittelukohteessa on ollut - 0,01 euroa ja kohteen maksimipistemäärä 65 pistettä. Muiden tarjoajien antamat hinnat tulisi pisteyttää käyttämällä tarjouspyynnössä ilmoitettua laskentakaavaa. Laskentakaavan käyttäminen johtaisi tässä tapauksessa siihen, että nollahinnan antaneet tarjoajat eivät saisi pisteitä ja positiivisen hinnan antaneet saisivat negatiivisia hintapisteitä.

Edellä kerrotusta syystä negatiivinen tarjous ja nollahintaiset tarjoukset tulee saattaa jakokelpoisiksi, jotta hintapisteet voidaan suhteuttaa hankintailmoituksessa ilmoitetulla kaavalla: (Halvin hinta / Tarjottu hinta) x 65 pistettä.

Välityspalveluhintojen saattaminen jakokelpoiseksi on tehty lineaarisesti siten, että alin tarjottu hinta - 0,01 euroa on muutettu pienimmäksi mahdolliseksi jakokelpoiseksi hinnaksi 0,01 euroa. Tämän jälkeen kaikkiin tarjottuihin hintoihin on lisätty 0,02 euroa, joka on edellä kerrottujen hintojen välinen ero.

Tarjottujen nollahintojen vuoksi lineaarista menetelmää on käytetty muissakin hinnoittelukohteissa siten, että nollahinta on muutettu pienimmäksi mahdolliseksi jakokelpoiseksi hinnaksi 0,01 euroa. Tämän jälkeen kohteen kaikkiin tarjottuihin hintoihin on lisätty 0,01 euroa, joka on nollahinnan ja pienimmän mahdollisen jakokelpoisen hinnan välinen ero.

Lineaarisen menetelmän käyttäminen edellä kerrotulla tavalla ei ole johtanut tarjousten keskinäisen etusijajärjestyksen muuttumiseen. Näin ollen hankintayksikkö on kohdellut hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja toteuttanut tarjousten vertailun hankintalain edellyttämällä tavalla.

Selvyyden vuoksi todetaan, että hyvinvointialue ei laskuta palveluntuottajaa vaan päinvastoin. Laskutuksen toteuttaminen sovitaan valitun palveluntuottajan kanssa ennen sopimuksen hyväksymistä. Tarjouspyynnön liitteenä olevan sopimusluonnoksen mukaan (kohta 7.3) ” Tilaajan toimittamaa yksilöityä lisäohjeistusta tulee aina noudattaa ja laskutuksessa tulee noudattaa Tilaajan ilmoittamaan laskutuserittelyä. ” Laskutuksen kirjauskäytäntöjen täsmällinen toteuttaminen ei edellytä sopimuksen muuttamista. Sopimussakot eivät myöskään voi tulla hankintayksikön maksettavaksi, kun sanktiokirjaukset tarkastellaan kokonaisuudessaan.  Menettely on kuvattu sopimusluonnoksen kohdassa 27. Kyyditysjärjestelmän sanktion rinnalla, johon hakija viittaa, tarkastellaan aina samanaikaisesti palvelun laatuun ja toteuttamiseen liittyvät seikat, jotka muodostavat kokonaisuuden.

CPV-koodi

Hakijan oikaisuvaatimuksen mukaan hankintailmoituksessa käytetty CPV-koodi (Taksipalvelut) on liian suppea ja hankintailmoitus on sen takia ollut virheellinen. Hakija ei kuitenkaan ole esittänyt vaatimuksessaan näkemystään mitä CPV-koodia hankinnassa olisi tullut käyttää.

Valtaosa hankinnan kohteena olevien palveluiden kustannuksista muodostuu taksipalveluna toteutettavasta kuljetuspalvelusta. Näin ollen hankintailmoituksessa käytetty CPV-koodi Taksipalvelut (60120000) on oikea ja sitä on käytetty vakiintuneesti samanlaisissa hankinnoissa.

Arviointitilaisuus

Hakijan oikaisuvaatimuksen mukaan osa tarjoajista ei itse esitellyt järjestelmäänsä testiympäristössä hankintayksikölle, vaikka tarjouspyynnössä edellytettiin nimenomaan tarjoajan esittelevän käyttötapaukset todellisessa testiympäristössä.

Kaikki tarjoajat esittelivät vaaditut käyttötapaukset järjestelmän testiympäristössä tarjouspyynnön liitteen 7 mukaisesti.

Käyttöoikeushankinta

Hakijan oikaisuvaatimuksen mukaan voidaan väittää, että hankinnassa on kyse käyttöoikeussopimuksesta. Hankintayksikkö siirtää sote-henkilökuljetuspalveluiden tarjoamisen ja hallinnoimisen sekä siihen liittyvän taloudellisen ja toiminnallisen riskin palveluntuottajalle ja vastikkeena on sote-henkilökuljetuspalveluiden käyttöoikeus ja maksut yhdessä. Palveluntuottajalle siirtyy riskiä esimerkiksi kuljetusasiakkaiden määrästä, koska Hankintasopimus ei anna yksinoikeutta palvelujen tuottamiseen. Ainakin yksinoikeuden puuttuminen lisää palveluntuottajan riskiä.

Markkinaoikeus on katsonut päätöksessään H274/2021, että kyse oli käyttöoikeussopimuksen sijaan palveluhankinnasta.

Tapauksessa palveluntuottajan tehtävänä on tuottaa Tilaajille vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kyytien sekä olla kohdassa 2.2 mainittujen kyytien tilausten välitykseen liittyvä palvelu. Palvelukuvauksen kohdassa 2.2. ”Hankintaan sisältyvät optiot” on todettu muun ohella, että hankintaan sisältyy lisäksi optiona tiettyjen kyseisessä kohdassa lueteltujen kuljetuspalvelujen liittäminen kyydinvälistyspalvelun piiriin sopimuskauden aikana. Edellä mainitussa kohdassa on lisäksi todettu, että osa optioiksi luetelluista kuljetuksista kuuluu kunnan järjestämisvastuuseen. Kuljetuspalveluina on mainittu ryhmäkuljetukset, erityishuollon matkat ja lastensuojelun matkat. Edellä mainitussa kohdassa on myös esitetty optiomatkojen tilausmäärät vuonna 2019. Kyseisten matkojen yhteenlaskettu tilausmäärä vuonna 2019 on ollut noin 107.780.

Markkinaoikeus katsoi, että palveluntuottajalle ei ole siirtynyt toimintaan liittyvä todellinen taloudellinen riski siitä, ettei kaikkia palvelujen toteuttamiseksi tehtyjä investointeja ja niistä aiheutuneita kustannuksia saada takaisin tavanomaisissa käyttöolosuhteissa. 

Hankintaoikaisuvaatimusta koskevassa hankinnassa kyse on hankintalain mukaisesta palveluhankinnasta. Vaikka hankintasopimuksen mukaan palveluntuottajalla ei ole yksinoikeutta palvelun tuottamiseen, ei se lisää palveluntuottajan hankintalaissa tarkoitettua toiminnallista riskiä siten, että hankintasopimus voitaisiin katsoa käyttöoikeussopimukseksi. Hyvinvointialue on velvollinen hankkimaan kilpailutuksen kohteena olevat kuljetukset valitulta palveluntuottajalta eikä yksinoikeuden puuttuminen poista tätä velvollisuutta. Tilanteet, jossa Hyvinvointialue hankkisi sopimuksen mukaisen palvelun toiselta palveluntuottajalla liittyvät asiakkaan erityistarpeeseen, jonka vuoksi valittu palveluntuottaja ei kykene toteuttamaan palvelua. Edellä kerrotut tilanteet ovat vähäisiä tilausten kokonaismäärään nähden.

Sopimusluonnos

Hakijan oikaisuvaatimuksen mukaan tarjouspyynnön liitteenä olevassa sopimusluonnoksessa on epäselvyyksiä, kohtuuttomia ehtoja ja virheellisyyksiä, jotka ovat perusteita hankintayksikölle arvioida hankinnan keskeyttämistä.

Oikaisuvaatimuksessa on viitattu perusteina sopimusluonnoksen kohtiin 6, 7.1, 7.2 ja 35. Tarjouspyynnön liitteenä 8 on ollut sopimusluonnos, jonka ehtoja tarjoajan on sitouduttava noudattamaan.

Sopimusluonnoksen kohdassa 6 sovitaan sopijapuolten yleisistä vastuista ja velvoitteista mm. palveluntuottajalla on yleinen velvoite palveluiden toimitusvarmuudesta ja toiminnan jatkuvuus- ja varautumissuunnittelusta. Kyse on yleisluontoisesta velvoitteesta, jota voidaan edellyttää palveluntuottajalta ilman että sovitaan hakijan esittämästä strategisesta kumppanuudesta.

Hyvinvointialueen käsityksen mukaan kohdan 35 viittaus SOPIVA-hankkeen suosituksiin (”suositus”) on riittävän yksilöity ja suositukset ovat luonnokseen erittäin helposti löydettävistä internetistä Huoltovarmuuskeskuksen sivuilta. Suosituksia on 28 kappaletta ja ne ovat selkeitä, ymmärrettäviä, jättävät palveluntuottajalle itselleen paljon harkinnanvaraa ja ovat luonteeltaan sellaisia, että palveluntuottaja pystyy itsenäisesti määrittelemään niiden täyttämisen oman toimintansa puitteissa. Suositusten sisältöä ja niiden täyttämistä ei voida pitää epäselvänä eikä kohtuuttomana. Liite lisätään sopimukseen, kun sopimus tehdään.

Sopimusluonnoksen kohdassa 7.1 sovitaan hinnasta ja kohdassa 7.2 hinnan tarkistuksesta. Yhdistelyyn liittyvä bonusjärjestelmä on sopimusehdon mukaan mahdollinen, mutta se ei välttämättä toteudu sopimuskauden aikana. On ennenaikaista väittää, että bonusjärjestelmän käyttöönottaminen on olennainen muutos, koska ehto perustuu tarjouspyynnön osana olevaan sopimukseen, järjestelmää ja mallia ei ole tarkennettu ja järjestelmä on sidottu vähimmäisvaatimustason ylittämiseen.  Reklamaatioehto on tavanomainen, vaikka reklamaatioiden tarkkaa määrää ei ole täsmällisesti määritelty. Myös hinnanalennuksen esittämistä koskeva ehto on tavanomainen ja perusteen osalta selvästi rajattu eikä sitä voida pitää kohtuuttomana.

Edellä mainituilla perusteilla sopimusluonnoksen ehdoissa ei ole sellaisia epäselvyyksiä, kohtuuttomuuksia eikä virheellisyyksiä, joiden vuoksi hankinnan keskeyttämiselle olisi perusteet.

Optiohankinnat

Hakijan oikaisuvaatimuksessa on nostettu esille Etelä-Savon hyvinvointialue ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialue, jotka ovat optiohankintayksikköjä. Hakijan mukaan optiohankinnassa on merkittäviä epäselvyyksiä, jotka liittyvät vuosiin 2027 ja 2028 eli optiohankintayksiköiden sopimusten mahdolliseen käyttöönottoon.

Hankinta on jaettu neljään osa-alueeseen, joista osa-alue 1 koskee Keski-Suomen hyvinvointialuetta, osa-alue 2 Pohjois-Savon hyvinvointialuetta, osa-alue 3 Etelä-Savon hyvinvointialuetta ja osa-alue 4 Pohjois-Karjalan hyvinvointialuetta. Tarjoaja on voinut antaa tarjouksen kaikista osa-alueista tai joistakin osa-alueista. Myös osa-alueiden laajuus on määritetty jokaiselle osa-alueelle erikseen.

Hankinta on kilpailutettu osa-alueittain ja hankintapäätökset tehdään niin ikään osa-aluekohtaisesti jokaisen yhteishankinnassa mukana olevan hyvinvointialueen toimesta eli kukin hyvinvointialue päättää itse oman osa-alueensa hankinnasta.

Hankintaoikaisuvaatimus on osoitettu Keski-Suomen hyvinvointialueelle, joka on tehnyt päätöksen hankinnan osa-alueesta 1. Keski-Suomen hyvinvointialue ei arvioi hankintaoikaisuvaatimuksessa olevia toista hyvinvointialuetta koskevia optioon liittyviä ehtoja.

Johtopäätös

Hyvinvointialue on kohdellut tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi.  Hyvinvointialue on suhteuttanut tarjoukset toisiinsa tarjouspyynnössä ilmoitetulla tavalla ja saattanut tarjoukset vertailukelpoiseksi. Tarjousten vertailu on toteutettu pisteytysmallilla, joka on johtanut kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valintaan. Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty myöskään muita perusteita, joiden nojalla oikaisuvaatimus tulisi hyväksyä.

Toimivalta

 Hallintosääntö 78 §

Esittelijä vs. hyvinvointialuejohtaja Kallimo Kati

Päätösehdotus Aluehallitus päättää, että hankintaoikaisuvaatimus hylätään edellä esitetyin perustein.

Päätös