Aluevaltuusto
Esityslista 18.02.2025/Asianro 6

Aluehallitus 11.02.2025 § 41 

Valmistelija toimialajohtaja Lasse Leppä, p. 050 599 9545, lakiasiainjohtaja Johanna Aalto, p. 050 434 6544 ja strategiajohtaja Anu Pihl p. 050 320 4896

Selostus asiasta Taustaa

Keski-Suomen hyvinvointialueen ensimmäinen aluevaltuusto kokoontui ensimmäisen kerran 1.3.2022. Se hyväksyi tuolloin hallintosäännön 1. vaiheen, joka piti sisällään toimielinorganisaation osalta lakisääteiset toimielimet ja niiden tehtävät. Muu toimielinrakenne hyväksyttiin hallintosäännön 5. vaiheessa 1.11.2022.  

Aluehallitus antoi kokouksessaan 7.11.2023 toimeksiannon ”arvioida toimielinrakennetta loppuvuoden 2024 aikana seuraavaa valtuustokautta varten”. Toimielinrakenteen arviointi tehtiin toimeksiannon mukaisesti syksyllä 2024. Valmistuneen arvioinnin pohjalta luotiin keskustelun pohjaksi vaihtoehtoisia malleja toimielinrakenteeksi.  Arviointiprosessi on kuvattu alla. Arviointiraportti on kokonaisuudessaan esityslistan oheismateriaalina.

 Toimielinrakenteen arviointia ja valmistelua ohjaavat periaatteet             

Keski-Suomen hyvinvointialueen toimielinrakenteen arviointia ja kehittämistä ovat ohjanneet seuraavat periaatteet:

•         Strategia: Nykyisen toimielinrakenteen kehittämisen yhtenä periaatteena on ollut hyvinvointialueen strategia, jonka pohjalta on määritelty toimielinten tarkoitus ja tehtävät. Hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa, toimielinrakenteen lähtökohtana oli aloittaa maltillisesti harvemmilla toimielimillä, jotta toiminnan vaikuttavuutta voidaan arvioida ja tarvittaessa kehittää mallia kokemusten perusteella. Tämä periaate on toiminut myös arvioinnin pohjana sekä sitä samaa periaatetta on hyödynnetty toimielinrakenteen kehittämisen tukena. Hyvinvointialueen missio on edistää hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta Keski-Suomessa vaikuttavasti ja laajalla yhteistyöllä

•         Ihmislähtöisyys: strategian mukaisesti ihmislähtöisyys toimii kantavana periaatteena kaikessa päätöksenteossa ja toiminnan suunnittelussa. Ihmislähtöisyys on korostanut elämänkaarisen ajattelun merkitystä hyvinvointialueen uudistumisessa.

•         Vahva järjestäjä: Toimielinten keskeinen tehtävä on ollut ja tulisi edelleen olla periaate vahvasta järjestäjästä, jonka toiminta perustuu hyvinvointialueen strategiaan. Strategiassa visioksi on asetettu ihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kokemuksen vahvistaminen. Aluehallituksen tehtävää hyvinvointialueen strategian mukaisessa johtamisessa, tuetaan toimielintyöskentelyllä sekä delegoimalla tehtäviä aluehallitukselta muille toimielimille.

•         Kumppanuus: Hyvinvointialueen strategian ytimessä on yhteistyö ja kumppanuus järjestöjen, seurakuntien, yritysten ja kuntien kanssa.

•         Integraatio eli yhteensovitus: Integraatioajattelu ohjaa yhteistyötä myös toimielinrakenteen sisällä. Toimielinrakenteen tulee tukea palveluiden ihmislähtöistä yhteensovittamista ja torjua hallinnon siiloutumista.

•         Kansanvaltaisuus: Toimielimet varmistavat hyvinvointialuelain 2 §:n mukaista toiminnan kansanvaltaisuutta ja ihmisten vaikuttamisen mahdollisuuksia. Siihen liittyy asioiden julkisuus, avoimuus sekä laaja vaikutusten arviointi.

•         Resurssiviisaus: Toimielinrakennetta arvioitaessa on huomioitu edellä kuvattujen periaatteiden lisäksi myös tehokkuuden näkökulma, käytettävissä olevaa henkilöstöresurssi sekä kustannusvaikuttavuus. Päällekkäistä työtä on haluttu vähentää.

•         Hyvä hallintotapa: Hyvän hallintotavan periaatteet ohjaavat toimielinrakenteen kehittämistä.

Toimielinrakenteen tavoitteet

Toimielinrakenteen avulla pyritään seuraaviin tavoitteisiin:

• Resurssiviisas tapa toimia muuttuneessa toimintaympäristössämme

Tavoitteena on löytää toimielinrakenne ja toimintamalleja, jotka mahdollistavat tehokkaan ja kestävän resurssien käytön hyvinvointialueen muuttuvassa toimintaympäristössä. Tämä tarkoittaa rakenteiden ja prosessien kehittämistä siten, että ne tukevat tarkoituksenmukaista päätöksentekoa, vähentävät päällekkäisyyksiä ja edistävät palvelujen vaikuttavuutta.

• Vahvistaa hyvän hallintotavan mukaisesti päätöksenteon luotettavuutta, läpinäkyvyyttä

Hyvän hallintotavan mukaisesti päätöksenteon tulee olla avoimesti seurattavissa ja perustua selkeisiin ja läpinäkyviin prosesseihin. Rakenteiden kehittämisessä ja päätöksentekoprosessien kehittämisessä painotetaan vastuullisuutta, johdonmukaisuutta, avoimuutta ja päätösten perusteluiden ymmärrettävyyttä.

• Hajauttaa päätösvaltaa aluehallitukselta lautakunnille ja jaostoille ja tukea hyvinvointialueen palveluiden johtamista ja kehittämistä

Toimielinrakenteen uudistamisen keskeinen periaate on päätösvallan tarkoituksenmukainen jakautuminen aluehallituksen, lautakuntien ja jaostojen kesken. Tämä tukee aluehallituksen työtä ja keskittymistä strategisesti keskeisiin asioihin sekä toisaalta  palveluiden kehittämistä ja johtamista eri tasoilla.

• Vahvistaa palveluiden yhteensovitusta, ihmislähtöisyyttä ja vahvan järjestäjän periaatteita

Hyvinvointialueen rakenteiden tulee tukea palveluiden yhteensovittamista ja vahvan järjestäjän roolia, jotta palvelut muodostavat ihmislähtöisen ja yhtenäisen kokonaisuuden. Tämä edellyttää selkeitä vastuunjakoja, saumatonta yhteistyötä eri palvelualueiden ja kumppaneiden välillä, vahvaa hyvintoinnin ja terveyden sekä turvallisuuden edistämistä sekä strategista ohjausta.

• Vahvistaa osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia joustavin rakentein

Toimielinrakenteen tulee mahdollistaa monipuoliset ja joustavat osallistumismallit, jotka tukevat asukkaiden, palvelunkäyttäjien ja muiden sidosryhmien vaikutusmahdollisuuksia. Osallistamisen lisääminen vahvistaa luottamusta päätöksentekoon ja varmistaa, että eri näkökulmat tulevat huomioon päätöksenteossa. Järjestöjen, seuraskuntien ja palveluntuottajien kansa vuoropuhelu organisoidaan aiempaa joustavammin.

Toimielirakenteen arviointiprosessi

Arviointityötä ovat ohjanneet aluevaltuustoryhmien puheenjohtajat ja aluehallitus. Operatiivista työtä on ohjanut Keski-Suomen hyvinvointialueen johtoryhmä sekä hyvinvointialueen viranhaltijoista koostuva valmistelutyöryhmä. Arviointiprosessiin on osallistettu laajasti luottamushenkilöitä sähköisen kyselyn avulla, haastatteluin sekä työpajoin syksyn 2024 aikana.

Arviointiprosessin alussa syyskuussa 2024 työ aloitettiin vertailemalla muiden hyvinvointialueiden toimielinrakenteita. Tämän lisäksi haastateltiin Keski-Suomen hyvinvointialueen toimielintyöskentelyssä keskeisesti mukana olevat 13 viranhaltijaa. Tämän jälkeen toimielinten varsinaisille jäsenille toteutettiin marraskuussa itsearviointi- ja toimielinrakenteen arviointiin liittyvä kysely sähköisesti. Kyselyn tuloksia on hyödynnetty arviointiraportin laadinnassa. Kyselyn vastausprosentti oli noin 42 %. Vastaajia oli kaikista toimielimistä pois lukien aluevaltuusto ja aluehallitus, jotka toteuttivat oman toimielimensä osalta itsearvioinnin, joissa ei käsitelty toimielinrakenteen kokonaisuutta. Myöskään aluevaalilautakunta ei ollut kyselyssä mukana. Kyselyn tuloksia käsiteltiin ja täydennettiin marras-joulukuussa toimielinten työpajoissa, joissa työstettiin kunkin toimielimen näkemystä toimielinrakenteesta. Joulukuussa järjestettiin lisäksi parihaastattelut toimielinten puheenjohtajille ja esittelijöille ja annettiin näin heille mahdollisuus syventää ja tarvittaessa täsmentää toimielimen näkemystä.

Arviointityön aineistonkeruuvaihe valmistui viimesen työpajan myötä 18.12.2024, jonka jälkeen materiaalista on muodostettu arviointiraportti, jota käsiteltiin aluehallituksessa tammikuun alussa 2025. Arviointiraportti sisältää keskustelun pohjaksi valmistellut vaihtoehdot toimielinrakenteeksi. Vaihtoehtoja ja arvioinnin kokonaisuutta on käsitelty aluehallituksessa, muissa toimielimissä, aluevaltuustoryhmien puheenjohtajien sekä aluevaltuuston kanssa tammikuussa 2025. Kaikki aluevaltuustoryhmät ovat ottaneet kantaa toimielinrakenteeseen tammikuussa 2025.

Yhteenvetoa arvioinnista

Arviointiprosessissa on tarkasteltu paitsi toimielinrakenteen toimivuutta myös toimielinrakennetta suhteessa organisaation elinkaareen. Keski-Suomen hyvinvointialueen toiminta on alkanut vakiintua käynnistymisvaiheen verrattuna. Päätöksentekoprosessit sekä toimintatavat ovat selkeytyneet, joskin kaipaavat edelleenkin selkeyttämistä. Ensikertaisia asioita käsitellään enää harvoin ja monet prosessit ovat muuttuneet sujuvammiksi ja ennakoitavammiksi. Nykyinen toimielinrakenne on valittu, koska sen on arvioitu tukevan organisaation käynnistymisvaihetta parhaalla mahdollisella tavalla, luotaessa pohjaa uuden organisaation toiminnalle.

Arvioinnin perusteella toimielimet ovat toimineet hyvin, niiden ilmapiiri on ollut kehittämismyönteinen ja luottamushenkilöt ovat saaneet äänensä kuuluviin hyvin. Vakiintuneemmassa organisaationelinkaaren vaiheessa on kuitenkin perusteltua arvioida kriittisesti toimielinten työskentelyä kokonaisuutena, sen vaikutuksia ja vaikuttavuutta. Resurssien viisas käyttö sekä organisaation kehitysvaihe huomioiden on noussut esiin tarve tarkastella luottamushenkilöorganisaation tiivistämistä.

Jaostot

Arvioinnin perusteella jaostot ovat toimineet hyvin ja ne on koettu tarpeelliseksi toiminta-alueellaan ja henkilöstöjaostolle nähtiin mahdollisena delegoida päätösvaltaa aluehallitukselta. Toisaalta on nähty mahdollisena vaihtoehtoehtona myös se, että henkilöstöjaoston ja sisäisen tarkastuksen jaoston tehtävät siirrettäisiin suoraan aluehallitukselle. Arvioinnin ja aluevaltuustoryhmien kannanottojen perusteella esitetään, että 1.6.2025 alkaen hyvinvointialueella olisi edelleen nykyrakenteen mukaisesti kolme jaostoa. Henkilöstöjaostolle delegoidaan päätösvaltaa aluehallitukselta.

Lautakunnat

Lautakuntien työskentely on koettu ilmapiiriltään hyväksi ja kehittämismyönteiseksi. On kuitenkin todettu, että päätösvallan puuttuminen ja lautakuntien valmisteleva rooli on koettu jossain määrin haastavaksi. Arviot nykyisten lautakuntien toimivuudesta ovat olleet jakautuneita.  Hallintosäännön kirjauksiin on toivottu selkeämpää päätösvaltaa, joka selkeyttäisi lautakunnan roolia. Kolmen lautakunnan malli on aiheuttanut myös tilanteen, jossa asioiden käsittely siiloutuu ja on osin päällekkäistä erityisesti elämänkaaristen lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan sekä työikäisten ja ikääntyneiden lautakunnan osalta. Tämän vuoksi esitetään, että 1.6.2025 alkaen lautakuntia olisi kaksi: turvallisuuslautakunta sekä hyvinvoinnin ja terveyden lautakunta. Muutoksen yhteydessä lautakuntien tehtäviä ja päätösvaltaa lisätään hallintosäännön kirjauksin. Tarkoituksena on kuitenkin edelleen säilyttää ihmislähtöisyyttä vahvistava elämänkaarisen arvioinnin näkökulma etenkin hyvinvoinnin ja terveyden lautakunnassa.

Vaikuttamistoimielimet

Kaikki viisi vaikuttamistoimielintä tekivät toiminnan kehittämisen tueksi itsearvioinnnin, joissa todettiin, että kunkin vaikuttamistoimielimen toiminta on koettu merkitykselliseksi ja ilmapiiriltään myönteiseksi.

Toimielinrakenteen arvioinnin aikana ei keskitytty lakisääteisiin vaikuttamistoimielimiin (vanhusneuvosto, vammaisneuvosto, nuorisovaltuusto) vaan enemmänkin järjestöjen ja seurakuntien sekä palveluntuottajien vaikuttamistoimielimiin.  

Molempien arvioinnissa nousi esille nykyisen hallinnollisesti muodollisen vaikuttamistoimielin-rakenteen rajaava vaikutus osallisuuteen. Todettiin, että molempien toimielinten jatkokehittäminen ja uudistaminen on tarpeellista, kuitenkin varmistaen, että toimijoille on olemassa hyvinvointialueen koolle kutsuma pitkäjänteinen, rakenteellinen vaikuttamiskanava.

Sekä järjestöille ja seurakunnille että palveluntuottajille otetaan käyttöön yhdessä hyvinvointialueen kanssa uudenlaiset osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia tukevat foorumit, joiden toiminnasta aluehallitus päättää erikseen.  Foorumit kokoavat alueen eri toimijoita entistä laajemmin yhteen, mutta samalla varmistaa pitkäjänteisyyttä.

Arvioinnin aikana foorumien tavoitteeksi sanoitettiin, että foorumien kautta saataisiin entistä paremmin hyvinvointialueen eri puolilla toimivat, erikokoiset ja eri alojen toimijat yhteen. Sekä järjestöjen ja seurakuntien että palveluntuottajien toimijoita toimii hyvinvointialueella valtava määrä, joiden ääni halutaan saada kuuluviin mahdollisimman laajasti ja joille halutaan tarjota osallistumis- ja vaikuttamiskanava. Foorumit saavat  lopullisen muotonsa yhteiskehittämisen aikana. Perusperiaatteena kuitenkin todetaan, että

-          foorumit ovat hyvinvointialueen koollekutsuma ja säännöllinen osallisuuden ja vaikuttamisen väylä.

-          foorumit mahdollistavat pitkäjänteistä vaikuttamista ja seurantaa.

-          ne luovat itselleen toimintaperiaatteet, kuten lakisääteiset vaikuttamistoimielimetkin tekevät.

-          ne ovat vaikuttamiskanavan lisäksi myös avoimia foorumeita vuoropuhelulle toimijoille, hyvinvointialueen viranhaltijoille sekä hyvinvointialueen luottamushenkilöille.

Foorumien toimintalinjauksista päättää aluehallitus.

Arviointityön aikana on noussut esiin, että järjestöjen rooli lakisääteisissä toimielimissä tukisi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä yhteistä vuoropuhelua vaikuttamistoimielinten sekä järjestöjen kesken jopa paremmin kuin erillisenä vaikuttamistoimielimenä, jonka vuoksi kolme kiinteää paikkaa on nähty perustelluksi esitykseksi.  Edellä kuvattujen foorumien lisäksi lakisääteisiin vaikuttamistoimielimiin varataan kolme paikkaa kuhunkin järjestöjen ja seurakuntien edustajille. Vaikuttamistoimielinten jäsenmäärästä ja valinnasta tehdään erilliset päätökset kunkin vaikuttamistoimielimen toimintasäännön hyväksymisen yhteydessä. Hallintosäännön mukaisesti vaikuttamistoimielinten toimintasäännöstä päättää aluehallitus.

Toimielinten jäsenmäärät

Jaostojen jäsenmäärää esitetään pienennettäväksi seitsemästä viiteen. Henkilöstöjaoston ja sisäisen tarkastuksen jaoston jäsenet olisivat aluehallituksen jäseniä tai varajäseniä.
 

Nuorisovaltuuston jäsenmäärä noudattaisi samoja periaatteita kuin vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston jäsenmäärä, eli jäsenmäärä olisi jatkossa yksi edustaja per kunta, nykyisen kahden sijaan. Nuorisovaltuuston jäsenmäärästä päätetään toimintasäännössä, jonka hyväksyy hallintosäännön mukaan aluehallitus.

Luottamushenkilöpalkkiot

Arvioinnissa vertailtiin muiden hyvinvointialueiden kokouspalkkioita. Vertailun perusteella Keski-Suomen hyvinointialueen luottamushenkilöpalkkiot ovat matalat. Olemassa olevat kokouspalkkiot ja vuosipalkkiot esitetään pidettävän ennallaan.

Keski-Suomen hyvinvointialueelta puuttuu kokonaan yleisesti käytössä oleva valtuustoryhmien puheenjohtajien vuosipalkkio. Valtuustoryhmän puheenjohtajan vuosipalkkio esitetään lisättäväksi hallintosääntöön. Vuosipalkkion määrä olisi 100 euroa/valtuutettu/vuosi.

Yhteenveto esitettävistä muutoksista 1.6.2025 alkaen

1. Keski-Suomen hyvinvointialueella on kaksi lautakuntaa nykyisen kolmen sijaan: hyvinvoinnin ja terveyden lautakunta sekä turvallisuuslautakunta
2. Keski-Suomen hyvinvointialueella toimii kolme lakisääteistä vaikuttamistoimielintä: nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto. Ei-lakisääteisten vaikuttamistoimielimet korvataan vapaamuotoisemmilla järjestöjen ja seurakuntien sekä palveluntuottajien foorumeilla, joiden toimintalinjauksista päättää aluehallitus.
3. Keski-Suomen hyvinvointialueella toimii nykyrakenteen mukaisesti jatkossakin kolme  aluehallituksen jaostoa: henkilöstöjaosto, sisäisen tarkastuksen jaosto sekä yksilöasiainjaosto
4. Nuorisovaltuuston jäsenmäärä muutetaan vastaamaan muiden vaikuttamistoimielinten jäsenmäärää seuraavan toimikauden alkaessa 15.9.2025 siten, että nuorisvaltuustossa yksi edustaja kuntaa kohden.
5. Nuorisovaltuuston nimeämällä edustajalla on jatkossa läsnäolo- ja puheoikeus aluevaltuuston kokouksissa. 
6. Lakisääteisiin vaikuttamistoimielimiin varataan kuhunkin kolme paikkaa järjestöille ja seurakunnille ​
7. Aluehallituksen jaostojen jäsenmäärä muutetaan 1.6.2025 alkaen viiteen henkilöön nykyisen seitsemän sijaan. Henkilöstöjaoston ja sisäisen tarkastuksen jaostojen jäsenet ovat aluehallituksen jäseniä tai varajäseniä. Yksilöasiainjaoston jäseniksi, mutta ei puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi, voidaan valita myös muita henkilöitä.
8. Luottamushenkilöille maksettavat kokouspalkkiot, vuosipalkkiot ja aluehallituksen puheenjohtajan osa-aikaisuutta koskevat määräykset säilytetään  ennallaan. Hallintosääntöön lisätään aluevaltuustoryhmien puheenjohtajien vuosipalkkiomalli 100 euroa/valtuutettu/vuosi.

Toimielinrakenteeseen tehtävillä muutoksilla arvioidaan saavutettavan noin 70.000 euron välitön vuotuinen säästö kokouskustannuksista sekä luottamushenkilöpalkkioista.

Hallintosääntöön tehdään edellä kuvattuja muutoksia vastaavat muutokset pykälissä 12 §, 13 §, 14 §, 16 §, 17 §, 18 §, 19 §, 29 §, 86 §, 178 §, jotka ovat voimassa 1.6.2025 alkaen.

Toimivalta

hallintosääntö 16 §

Esittelijä Hyvinvointialuejohtaja Tollet Jan

Päätösehdotus Aluehallitus päättää esittää aluevaltuustolle hyväksyttäväksi uuden toimielinrakenteen ja sitä vastaavat hallintosäännön muutokset 1.6.2025 alkaen.

Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.


Asian kokouskäsittely:

Keskustelun alussa todettiin aluehallitukselle saapuneet kaksi kannanottoa, mitkä ovat pöytäkirjan liitteenä:

- Järjestöjen ja maakunnan kumppanuuspöydän kannanotto aluehallitukselle Järjestöjen ja seurakuntien vaikuttamistoimielimen lakkauttamiseen ja sen korvaamiseen foorumimuotoisella toiminnalla.
- Keski-Suomen Yrittäjät ja Keski-Suomen kauppakamarin lausunto Keski-Suomen hyvinvointialueen hallitukselle koskien hallintosäännön ja toimielinrakenteen muutosesitystä.

Äänestys 1

Keskustelun edetessä Jouko Nykänen teki seuraavan muutosesityksen kohtaan § 12:

” Hyvinvointialueella on myös seuraavat lautakunnat:
- Hyvinvoinnin ja terveyden lautakunta
- Turvallisuuslautakunta

Aluevaltuusto valitsee lautakuntiin valtuuston toimikaudeksi 13 jäsentä.

Valtuusto valitsee jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joiden tulee olla valtuutettuja. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

Hyvinvoinnin ja terveyden lautakunta valitsee toimikaudekseen kaksi jaostoa lasten, nuorten ja perheiden jaoston sekä aikuisten ja ikäihmisten jaoston. Jaostoilla on 5 jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Jaostoihin voidaan valita lautakunnan jäseniä ja varajäseniä. Lautakunta valitsee jaoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.  Jaostot varmistavat lautakunnan 18 §:n 1. momentin mukaisen seurantatehtävän toteutumista.  Lautakunta voi antaa jaostoille muitakin valmistelutehtäviä.”

Jani Ylälehto kannatti Jouko Nykäsen esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty pohjaesityksestä poikkeava kannatettu esitys, on suoritettava äänestys. Puheenjohtaja esitti suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen seuraavasti: ne, jotka kannattavat pohjaesitystä, vastaavat sanalla JAA, ja ne, jotka kannattavat Jouko Nykäsen tekemää esitystä, vastaavat sanalla EI. Äänestysesitys hyväksyttiin.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 9 Jaa ääntä (Lotta Ahola, Mervi Hovikoski, Jukka Haaparanta, Kari Kiiskinen, Markku Puro, Katri Savolainen, Eila Tiainen, Kati-Erika Timperi ja Hilma Vepsäläinen) ja 4 Ei ääntä (Jouko Nykänen, Mauno Vanhala, Jani Ylälehto ja Maria Kaisa Aula). Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että aluehallitus hyväksyi hyvinvointialuejohtajan päätösehdotuksen tältä osin äänin 9-4.

Äänestys 2

Keskustelun edetessä Katri Savolainen teki seuraavan muutosesityksen kohtaan § 13: 

” Henkilöstöjaoston ja sisäisen tarkastuksen jaoston jäseniksi voidaan valita aluehallituksen jäsenten ja varajäsenten lisäksi aluevaltuuston jäseniä.”

Mervi Hovikoski ja Eila Tiainen kannattivat Katri Savolaisen esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty pohjaesityksestä poikkeava kannatettu esitys, on suoritettava äänestys. Puheenjohtaja esitti suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen seuraavasti: ne, jotka kannattavat pohjaesitystä, vastaavat sanalla JAA, ja ne, jotka kannattavat Katri Savolaisen tekemää esitystä, vastaavat sanalla EI. Äänestysesitys hyväksyttiin.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 6 Jaa ääntä (Jukka Haaparanta, Jouko Nykänen, Markku Puro, Mauno Vanhala, Jani Ylälehto ja Maria Kaisa Aula), 6 Ei ääntä (Mervi Hovikoski, Kari Kiiskinen, Katri Savolainen, Eila Tiainen, Kati-Erika Timperi ja Hilma Vepsäläinen) ja 1 Tyhjä ääni (Lotta Ahola). Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että aluehallitus hyväksyi hyvinvointialuejohtajan päätösehdotuksen tältä osin äänin 6-6, 1 tyhjä, puheenjohtajan äänen ratkaistessa. 

Äänestys 3

Keskustelun edetessä Jouko Nykänen teki seuraavan muutosesityksen kohtaan § 29:

”Järjestöjen vaikuttamistoimielintä ei muuteta foorumiksi. Perusteluna varsinkin se, että järjestöt ovat välttämätön kumppani hyvinvointialueen toiminnan onnistumiseksi varsinkin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Toimielimen lakkauttaminen vastoin järjestöjen kantaa vaarantaa Hyvinvointialueen toimintaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä.”

Mauno Vanhala kannatti Jouko Nykäsen esitystä. 

Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty pohjaesityksestä poikkeava kannatettu esitys, on suoritettava äänestys. Puheenjohtaja esitti suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen seuraavasti: ne, jotka kannattavat pohjaesitystä, vastaavat sanalla JAA, ja ne, jotka kannattavat Jouko Nykäsen tekemää esitystä, vastaavat sanalla EI. Äänestysesitys hyväksyttiin.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 9 Jaa ääntä (Lotta Ahola, Mervi Hovikoski, Jukka Haaparanta, Kari Kiiskinen, Markku Puro, Katri Savolainen, Eila Tiainen, Kati-Erika Timperi ja Hilma Vepsäläinen) ja 4 Ei ääntä (Jouko Nykänen, Mauno Vanhala, Jani Ylälehto ja Maria Kaisa Aula). Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että aluehallitus hyväksyi hyvinvointialuejohtajan päätösehdotuksen tältä osin äänin 9-4.

Äänestys 4

Keskustelun edetessä Jukka Haaparanta teki seuraavan muutosesityksen kohtaan § 178:

” Poistetaan esitys, että valtuustoryhmän puheenjohtajalle maksetaan 100 €/valtuustoryhmään kuuluva valtuutettu/vuosi.”

Jouko Nykänen kannatti Jukka Haaparannan esitystä.

Lisäksi keskustelun edetessä Katri Savolainen teki seuraavan muutosesityksen kohtaan § 178:

”Valtuustoryhmän puheenjohtajille palkkio on 1000 euroa/vuosi.”

Eila Tiainen, Kari Kiiskinen, Lotta Ahola ja Mervi Hovikoski kannattivat Katri Savolaisen esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kaksi pohjaesityksestä poikkeavaa kannatettua esitystä, on suoritettava äänestys. Puheenjohtaja esitti suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen seuraavasti: ne, jotka kannattavat Jukka Haaparannan esitystä, vastaavat sanalla JAA, ja ne, jotka kannattavat Katri Savolaisen tekemää esitystä, vastaavat sanalla EI. Äänestysesitys hyväksyttiin.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 5 Jaa ääntä (Jukka Haaparanta, Jouko Nykänen, Mauno Vanhala, Jani Ylälehto ja Maria Kaisa Aula) ja 8 Ei ääntä (Lotta Ahola, Mervi Hovikoski, Kari Kiiskinen, Markku Puro, Katri Savolainen, Eila Tiainen, Kati-Erika Timperi ja Hilma Vepsäläinen). Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että Katri Savolaisen muutosesitys voitti äänin 5-8. 

Äänestys 5 

Puheenjohtaja totesi, että seuraavaksi on äänestettävä pohjaesityksen ja Katri Savolaisen muutosesityksen välillä. Puheenjohtaja esitti suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen seuraavasti: ne, jotka kannattavat pohjaesitystä vastaavat sanalla JAA, ja ne, jotka kannattavat Katri Savolaisen tekemää esitystä, vastaavat sanalla EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. 

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 4 Jaa ääntä (Jouko Nykänen, Mauno Vanhala, Jani Ylälehto ja Maria Kaisa Aula), 8 Ei ääntä (Lotta Ahola, Mervi Hovikoski, Kari Kiiskinen, Markku Puro, Katri Savolainen, Eila Tiainen, Kati-Erika Timperi ja Hilma Vepsäläinen) ja 1 Tyhjä ääni (Jukka Haaparanta). Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että aluehallitus hyväksyi Katri Savolaisen muutosesityksen äänin 4-8, 1 tyhjä.

Päätös Aluehallitus hyväksyi päätösehdotuksen sillä muutoksella, että valtuustoryhmän puheenjohtajille maksettava palkkio on 1000 euroa/vuosi ja hallintosäännön § 178 korjataan tämän mukaiseksi. Päätöksen mukaisesti tarkistettu hallintosääntöesitys liitetään pöytäkirjaan.

Merkitään pöytäkirjaan, että Jukka Haaparanta jätti päätökseen eriävän mielipiteen.

Kokouksessa pidettiin tauko klo 15:02-15:16.

Pöytäkirja päätettiin tarkistaa tämän pykälän osalta heti kokouksen jälkeen.

Aluevaltuusto 18.02.2025     

263/00.01.01.01/2025  

Päätösehdotus Aluevaltuusto päättää hyväksyä uuden toimielinrakenteen ja sitä vastaavat hallintosäännön muutokset 1.6.2025 alkaen.

Päätös