Aluehallitus
Esityslista 29.10.2024/Asianro 268

Aluehallitus 29.10.2024     

2249/02.00.02/2024  

Valmistelija talousjohtaja Aija Suntioinen p. 040 185 9985

Selostus asiasta Yleistä

 Aluevaltuusto hyväksyi hyvinvointialueen vuoden 2024 talousarvion kokouksessaan 5.12.2023 ja aluehallitus sitä tarkentavat käyttösuunnitelmat kokouksessaan 6.2.2024. Keski-Suomen hyvinvointialueen talousarvion mukaiset (ulkoiset) menot ovat noin 1,4 miljardia euroa. Talousarvio on 50 miljoonaa euroa alijäämäinen.

 Vuoden 2024 toiminnasta ja taloudesta raportoidaan aluehallitukselle ja aluevaltuustolle siten, että

• neljännesvuosikatsaukset käsitellään päätösasioina aluehallituksessa ja aluevaltuustossa
• tuottavuusohjelman toimenpiteiden ja muiden talouden tasapainottamistoimenpiteiden toteutumisesta raportoidaan neljännesvuosikatsausten yhteydessä
• kuukausiraportit toimitetaan aluehallitukselle tiedoksi portaaliin kuukausittain

 Lisäksi hyvinvointialueen johtoryhmässä seurataan talouden toteumaa ja ennustetta sekä tuottavuusohjelman toimenpiteiden ja muiden talouden tasapainottamistoimenpiteiden etenemistä kuukausittain. Talouden seurantaa ja raportointia tehdään kuukausittain myös muilla organisaatiotasoilla.

 Neljännesvuosikatsauksia tehdään kolme kertaa vuodessa; tammi-maaliskuun, tammi-kesäkuun (puolivuosikatsaus) ja tammi-syyskuun tiedoilla. Neljäs eli viimeinen raportti on tilinpäätös, joka kattaa koko vuoden seurannan.

 Hyvinvointialueen 09/2024-neljännesvuosikatsaus on esityslistan liitteenä.

 Hyvinvointialueen talous

Keski-Suomen hyvinvointialueen tämän vuoden alijäämä on kasvamassa ennusteen mukaan 125 miljoonaan euroon. Merkittävin muutos ennusteessa on tapahtunut vammaispalveluiden toimintamenoissa. Vammaispalveluiden ylitysennuste on tällä hetkellä 21,7 miljoonaa euroa ja se on kasvanut 7 miljoonaa euroa edellisestä ennusteesta. Vammaispalvelussa laitosasumisen asiakkaiden määrä on kasvanut 30 prosenttia ja hoitovuorokauden hinta on ylimmillään noin 1 300 euroa. Lisäksi ostopalvelujen hinnat ovat kasvaneet. Myös lastensuojelun laitossijoitusten talousennuste näyttää aiempaa heikommalta.

Vuoden 2024 talousarviossa hyvinvointialueen tulostavoite oli -50,4 miljoonaa euroa alijäämäinen. Puolivuosikatsaukseen sisältyvä koko vuoden tulosennuste on noin 75 miljoonaa euroa talousarvion mukaista tulosta heikompi.

Suurin selittävä tekijä hyvinvointialueen alijäämälle on se, että valtion rahoitus ei vastannut hyvinvointialueelle siirtyneen toiminnan tosiasiallista kustannustasoa eikä rahoituksen tarkastus laskennallisella hyvinvointialueindeksillä ole vastannut todellista kustannustason muutosta. Keski-Suomen hyvinvointialueella rahoituksen vaje ja sen myötä alijäämä on keskimääräistä suurempi, joten rahoituksen jälkikäteistarkistus ei korjaa tilannetta riittävästi. Keski-Suomessa alijäämän kuromista vaikeuttaa se, että poistot ja rahoituskulut ovat noin 100 euroa asukasta kohden suuremmat kuin muilla hyvinvointialueilla keskimäärin. Tämä johtuu pääosin Sairaala Novan investoinnista.

Tälle vuodelle suunnitellut tuottavuuden parantamisen ja talouden tasapainottamisen toimenpiteistä on ennusteen mukaan toteutumassa aiemmin ennakoitua enemmän eli 70 prosenttia 48 miljoonan euron talousvaikutuksesta arvioidaan toteutuvan 32 miljoonaa euroa.

Keski-Suomen hyvinvointialueen talousarvion mukaiset menot ovat vuodessa noin 1,4 miljardia euroa.

 Hyvinvointialueen toiminta

 Hyvinvointialuejohtajan katsaus

Yleistä: Suurin selittävä tekijä hyvinvointialueiden alijäämälle on se, että valtion rahoitus ei vastannut hyvinvointialueelle siirtyneen toiminnan tosiasiallista kustannustasoa eikä rahoituksen tarkastus laskennallisella hyvinvointialueindeksillä ole vastannut todellista kustannustason muutosta. Keski-Suomen hyvinvointialueella rahoituksen vaje ja sen myötä alijäämä on keskimääräistä suurempi, joten rahoituksen jälkikäteistarkistus ei korjaa tilannetta riittävästi.

Valtiovarainministeriö on nimennyt syyskuussa kuusi hyvinvointialuetta valtion kanssa käytäviin muutostukikeskusteluihin, jotka Keski-Suomen osalta alkavat 13.12.2024. Muutostukikeskustelut käydään tammi-maaliskuun 2025 aikana.

Talous: Vuoden 2024 alijäämäennuste on nyt 125 M€ (muutos puolivuotisennusteeseen -8,8 M€). Merkittävin muutos ennusteessa on tapahtunut vammaispalveluiden toimintamenoissa. Vammaispalveluiden ylitysennuste on tällä hetkellä 21,7 M€, ja se on kasvanut 7 M€ edellisestä ennusteesta. Sopeuttamistoimien toteutumaennuste 2024 on noin 70 % (32/48 M€). Talousarvio 2025 viitoittaa tien talouden sopeutukseen 2026.

Strategian toimeenpano: Uudistumisohjelman, palveluverkkotyön ja tuottavuusohjelman toimenpiteet etenevät, mutta viivästyksiä on ollut mm. tilaratkaisuissa.

Henkilöstö ja hyvinvointi: Sairauspoissaolot ovat laskussa, mutta henkilöstön määrän kasvu ja rekrytointihaasteet jatkuvat. Yhteistoimintaneuvotteluissa käsitellään talouden sopeutustoimia ja organisaatiomuutoksia.

Merkittävät kehityshankkeet: Uuden logistiikkakeskuksen avaus tuo kustannussäästöjä. Uudessa logistiikkakeskuksessa varastoidaan, vastaanotetaan ja lähetetään tavaroita ja materiaaleja. Entisten materiaalivarastojen toiminnot Viitasaarelta, Äänekoskelta, Sairaala Novasta ja Kyllöstä on siirretty Jyväskylän Kauramäkeen. Uuden tavaraliikennesopimuksen mukaisesti postit ja tavarat toimitetaan jatkossa yhdellä kertaa Kauramäen keskitetystä logistiikkakeskuksesta suoraan yksiköihin.

Hyvinvointialuejohtajan vuoden 2025 talousarvioesitys sisältää esityksen sosiaali- ja terveyspalveluiden vastuualuejaon muutoksesta: neljästä vastuualueesta siirryttäisiin kolmeen vastuualueeseen 1.1.2025 alkaen.

 Konsernipalveluiden toimialajohtajan katsaus

Vuoden kolmannen neljänneksen merkittävämpiä toimialan valmistelutehtäviä ovat olleet vuoden 2025 talousarvion valmistelu sekä siihen liittyvät yhteistoimintaneuvottelut, YTA-sopimuksen päätöksentekokäsittely sekä 1.9.2024 toteutuneiden liikkeenluovutuksien toimeenpano: Istekki Oy:n ICT-palveluiden loppukäyttäjä- ja viestintäteknologiapalveluiden henkilöstö sekä Monetra Keski-Suomi Oy:n erikoissairaanhoidon asiakasmaksulaskutuksen henkilöstö siirtyi hyvinvointialueelle 1.9.2024 alkaen. Hyvinvointialueen uusi logistiikkakeskus on myös avattu syyskuun aikana. Uudella keskuksella on korvattu kuusi keskusvarastoa ja samalla kuljetusreitistöt on uudistettu. Uuden logistiikkakeskuksen kautta tullaan saamaan merkittäviä taloudellisia säästöjä.

Talousarvioon 2024 sisältyvien talouden tasapainottamistoimenpiteiden toimeenpanoa on tehty alkuvuonna määrätietoisesti ja mm. talousarvioon sisältyneet henkilöstövähennykset on toteutettu ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Konsernipalveluiden toimialan talousarvioon 2024 sisältyi noin 9,0 M€ edestä talouden sopeutustoimenpiteitä, joista valtaosa (n. 80 %) on syyskuun ennusteen perusteella toteutumassa.

Kokonaisuutena konsernipalveluiden talousarvion ennustetaan ylittyvän 5,56 M€. Ennuste on samalla tasalla kuin puolivuosikatsauksesta, jolloin se oli 5,53 M€. Koko vuoden ajan on etsitty uusia ja korvaavia säästötoimenpiteitä talousarviossa pysymiseksi. Merkittävimpiä toimia ovat olleet tiukkojen talousohjeiden noudattaminen sekä täyttölupamenettely henkilöstön poistuman hyödyntämiseksi. Mm. Ruokapalvelujohtajan virka on lakkautettu elokuussa 2024 ja työtehtävät on sisäisesti uudelleen järjestelty.

Suurimmat talousarvioylitykset kohdistuvat tilapalveluihin (3,9 M€) sekä palvelutuotannon tukipalveluihin (2,2 M€) ja siellä erityisesti lääkintätekniikan palveluihin. Muilta osin talous on syyskuun ennusteen mukaan toteutumassa talousarvion mukaisena tai sitä paremmin. Talousarvioylitykset johtuvat pääosin tilinpäätöksen 2023 toteutumasta, sillä ko. toiminnoissa TP 2023 ylitti vuoden 2023 talousarvion ja sillä on ollut heijastusvaikutus kuluvan vuoden talousarvion pohjaan. Budjettipohjassa olevat virheet saadaan oikaistuksi vuoden 2025 talousarvioon, sillä sen laadinnassa on käytettävissä tilivuoden 2023 tiedot kokonaisuudessaan sekä alkuvuoden 2024 toteumatiedot.

Pelastustoimen toimialajohtajan katsaus

Vuoden kolmannen neljänneksen osalta pelastustoimen toimialan toiminnassa ei ole tapahtunut merkittäviä poikkeamia. Pelastustoiminnan tehtävämäärät noudattavat vuoden 2023 tasoa, kun taas ensihoitopalvelutuotannossa tehtävämäärät ovat vähentyneet 15 %:a verrattuna 9/2023 tilanteeseen. Ensihoitotehtävien laskun selittävänä tekijänä on valtakunnallinen Hätäkeskuslaitoksen tehtävänkäsittelyohjeen muutos. Onnettomuuksien ehkäisytyön palvelut etenevät suunnitellusti käytettävissä olevien henkilöstöresurssien mukaisesti. Vuoden 2024 aikana yleisötapahtumat ovat lisääntyneet ja niiden myötä pelastustoimen valvontatehtävät työllistävät onnettomuuksien ehkäisyn asiantuntijoita. Maakunnan riskiperusteisen pelastustoimen valvontasuunnitelman mukaiseen valvontatehtävä- ja turvallisuusviestinnän suoritemääriä ei saavuteta 100 %:sti.

Kolmannella vuosineljänneksellä toteutettiin pelastustoimen järjestämisen linjausten, palvelutasopäätöksen, vuoden 2024 kehittämistoimenpiteiden mukainen Viitasaaren paloaseman 24/7-valmius 20.9.2024 alkaen. Henkilöstön rekrytoinneissa ja toiminnan aloittamisessa onnistuttiin erinomaisesti. Ensihoidon palvelutuotannon siirto sote-toimialan Terveydenhuollonpalvelut -vastuualueen toiminnaksi etenee suunnitelmallisesti nimettyjen ohjausryhmän ja työryhmien toimesta. Ensihoidon siirron vaikutukset ovat huomioitu sekä pelastustoimen että sote-toimialan vuoden 2025 talousarviovalmisteluissa.

Vuoden 2024 sopeuttamis- ja tuottavuusohjelman mukaiset toimenpiteet etenevät pelastuslaitoksella. Sopeuttamisvelvoitteet saavutetaan ja sen lisäksi TA 2024 mukaisia päätettyjä hankintoja jää toteutumatta noin 0,5 M€ arvosta. Organisaatiorakenteen muutosta on valmisteltu vuoden 2024 aikana. Syksyn aikana on aloitettu myös tarkemmat tehtäväkuvien ja toimintamallien tarkastelut osana vuoden 2025 talousarvion mukaista toimialan raamia sekä sopeuttamistoimenpiteitä. Pelastuslaitoksen johtamisjärjestelmää muutetaan ja hallintotehtäviä vähennetään. Syksyn aikana päätetyllä uudella organisaatiolla aloitetaan toiminta 1.1.2025 alkaen.

Kolmanteen vuosineljännekseen mennessä vuoden 2024 pelastuslaitoksen talous on edennyt suunnitelmallisesti ja tilinpäätösennuste (9/2024) on tulokseltaan noin 0,4 M€ ylijäämäinen.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtajan katsaus

Tammi-syyskuun talouden toteuma ennustaa sosiaali- ja terveyspalveluiden vuoden 2024 osalta yhteensä n. 75,8M€ talousarviopoikkeamaa. Kasvua edelliseen ennusteeseen on 8,8M€ (67M€). Merkittävin muutos ennusteessa on tapahtunut vammaispalveluiden toimintamenoissa, jossa sekä asiakasmäärä että yksikköhinnat ostopalveluissa ovat kasvaneet aiempiin arvioihin verrattuna. Vammaispalveluiden ylitysennuste on tällä hetkellä 21,7 M€, ja se on kasvanut 7 M€ edellisestä ennusteesta. Ennusteen muutosta ja perusteluja on kuvattu tarkemmin laaja-alaisen sosiaali- ja terveyskeskuksen vastuualuejohtajan katsauksessa. Sairaalapalveluiden ylitysennuste on hieman pienentynyt, koti- ja asumispalveluiden ennuste on aiemmalla tasolla, Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden osalta ennuste on hieman heikentynyt lastensuojelun sijaishuollon vaativan ja erityistason laitossijoitusten kasvusta johtuen. Yksi yhteinen sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttömenoihin vaikuttava tekijä on myös palkankorotukset, sekä sopimusperusteiset että harmonisointiin liittyvät, jotka vaikuttavat eri vastuualueiden osalta eri tavoin myös merkittävästi tehtyä korotusvarausta enemmän ja aiheuttaa painetta henkilöstömenojen kasvulle yli ennustetun.

Talouden sopeuttaminen ylitysennusteen pienentämiseksi talousarviokaudella vaatisi merkittäviä palvelutuotannon supistamisen ja sulkemisen toimia, joilla on vaikutusta palvelutuotannon lakisääteisiin velvoitteisiin, kuten hoitoon pääsyyn ja hoitotakuun toteutumiseen sekä henkilöstö/asiakasmitoituksen toteutumiseen palvelutuotannossa. Lisäksi toimenpiteiden tulisi toteutua muissa palveluissa kuin niissä joissa ylitysennuste tällä hetkellä on. Tehdyn palveluverkkopäätöksen osalta toimeenpannaan kaikki mahdolliset kustannusten kasvua hillitsevät toimenpiteet mahdollisimman pian, kuten kiirevastaanoton keskittäminen ja palveluasumisen toimipisteiden vähentäminen. Palvelutuotannon toimintojen karsiminen ja keskittäminen vaatisi palveluverkkopäätöksen uudelleen arviointia ja strategian vastaisesti toimimista.

Talousarvion 2024 sisältämiä säästötoimenpiteitä ja tuottavuusohjelman toimenpiteitä on osassa vastuualueita toteutettu suunnitellusti, mutta niiden toteutuminen ja taloudellinen vaikutus on toteutunut hitaasti, eikä niillä ole pystytty suunnitellusti hillitsemään talouden ylitystä. Osassa palveluita toimenpiteiden käynnistymistä on viivettä arvioituna alkuperäiseen aikatauluun mm. lastensuojelun oman toiminnan lisääminen, tilojen käyttöönottoon liittyvä aikatauluongelma, kuten myös ikääntyneiden arviointi ja kuntoutusyksikön perustamisen osalta, Sairaalapalveluiden toimenpiteet toteutuvat heikosti. Tämä aiheuttaa sen, että säästötoimenpiteitä pitää vastuualueilla etsiä aiemmin suunniteltujen toimenpiteiden lisäksi tai korvaamiseksi. Talousarviossa toimenpiteitä oli toimialalla vuodelle 2024 33,4M€, tällä hetkellä toteumaennuste niiden toteutumiseksi 19,4 M€ eli 58%

Elokuun alussa Jämsän Terveys Oy:n toiminnasta siirtyi hyvinvointialueen palvelutuotannoksi lasten, nuorten ja perheiden palvelut sekä mielenterveys ja päihdepalvelut. Toiminnan siirto sujui hyvin ja palveluiden jatkuvuus saatiin turvattua.

Aluehallitus antoi sosiaali- ja terveysministeriölle lisäselvityksen ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon päivystyksen poikkeusluvasta vuodelle 2025 elokuun kokouksessaan. Varsinainen poikkeuslupahakemus on toimitettu ministeriöön tammikuussa 2024. Poikkeusluvan myöntäminen on viivästynyt merkittävästi kansallisen sairaalaverkkoselvityksen ja siitä tehtyjen lakimuutosesitysten vuoksi. Päätöstä poikkeusluvasta Keski-Suomen hyvinvointialue ei ole vielä saanut.

Aluehallitus antoi lisäksi lausunnon Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle aluevaltuuston 11.6.2024/39§ päätöksestä sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkosta. Lausunnossa pyydettiin hallinto-oikeutta kiirehtimään päätöstä palveluverkon täytäntöönpanon osalta, sillä yhdessä aluevalituksessa oli vaade päätöksen täytäntöönpanokiellosta.  Hallinto-oikeus teki asiassa välipäätöksen 22.08.2024 1657/2024 Dnro 1567/03.04.04.04.09/2024, jossa hallinto-oikeus totesi, että se ei kiellä aluevaltuuston täytäntöönpanoa. Näin ollen toimialla on tehty palveluverkon toimeenpanon suunnitelmaa ja aikataulusta, jotta esimerkiksi vuokrasopimusneuvottelut kuntien kanssa pystytään toteuttamaan vuoden 2024 loppuun mennessä ja että päätöksen toimeenpanoa voidaan edistää välittömästi ja mahdollisimman laajasti vuoden 2025 aikana.

Vuoden kolmannen neljänneksen aikana on tehty tiiviisti talousarvion 2025 valmistelutyötä vastuualue- ja toimialatasolla. Talousarvioon liittyvät toimenpiteet ja henkilöstövaikutukset on käsitelty yhteistoimintaneuvotteluissa.

Sairaalapalveluiden taloudenohjausryhmä on jatkanut työskentelyään. Toimialalla jatkettiin myös täyttölupamenettelyä muille kuin suoraan asiakas- ja potilastyössä oleville nimikkeillä ja esihenkilöille. Ensihoidon palvelutuotannon siirron valmistelu, Pelastustoimesta Sosiaali- ja terveyspalveluihin, jatkui. Siirto toteutuu vuoden 2025 alusta. Myös sosiaali- ja terveyspalveluiden 24/7 tilannekuvakeskus projekti eteni suunnitellusti ja se on suunnittelussa aikataulussa siten että toiminnan käynnistymistä tavoitellaan kesän-syksyn aikana 2025.

Hyvinvointialueen tavoitteiden ja painopisteiden toteutuminen

Hyvinvointialueen talousarviokirjassa on vahvistettu strategian mittaristo, jonka seuranta esitetään liitteessä. Strategian seuranta on kytketty osin strategisen tason kansallisiin mittareihin, joiden päivittyminen tapahtuu hitaasti. Ne tavoitteet, joista pystytään saamaan päivittettyä tietoa ensimmäiseltä kolmelta kvartaalilta ovat pääosin tavoitteessaan tai etenemässä kohti tavoitetta. Palveluun pääsy on kuitenkin tavoitteista sellainen, jossa on tunnistettu haasteita myös tämän raportoinnin ajalta.

Aluehallituksen priorisoimien tavoitteiden toteutuminen

Aluehallitus on priorisoinut talousarviokirjassa kahdeksan tavoitetta, joiden toteutumista seurataan neljännesvuosittain sanallisesti. Asetettujen tavoitteiden osalta edetään kokonaisuutta tarkastellen suunnitellusti, mutta esimerkiksi tiloista aiheutuvat haasteet hidastavat tavoitteisiin pääsyä. Edistysaskeleita on otettu viime raportointiin nähden digitaalisten sisältöjen kehittämisen näkökulmasta esimerkiksi sähköisessä perhekeskuksissa ja valmistautuminen uuden digitaalisen palvelualustan käyttöön on myös aloitettu.  Henkilöstön työhyvinvoinnin sekä muiden henkilöstöohjelmallekin keskeisten teemojen osalta edetään suunnitellusti. Asiakaspalautejärjestelmän hankinnassa ja sitä kautta asiakaspalautteen hyödyntämisessä toiminnan kehittämisessä edetään aikataulun mukaisesti ja edelleen tullutta asiakaspalautetta käsitellään ja hyödynenetään aktiivisesti ja säännöllisesti. Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluja on vahvistettu mm. Kouluttamalla henkilöstöä, ottamalla käyttöön interventionavigaattori, jonka käyttöönottoa myös asteittain laajennetaan. Lasten ja nuorten mtp-palveluissa sekä neuropsykiatrisen tuen yksikössä vastattiin hoitotakuuseen. Vaikka tavoitteita kohden edetäänkin kokonaisuudessaan hyvin, riskinä tavoitteisiin pääsemiseen kuitenkin todetaan henkilöstön saatavuuden haasteet tai muut viivästykset esimerkiksi tilojen suhteen.

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutuminen

Kolmannella vuosineljänneksellä toimintaan ja talouden toteutumiseen liittyvät riskit ovat pääosin toteutuneet talousarvioon kuvatun mukaisesti, joskin talouteen liittyvät haasteet ovat olleet arvioitua vakavampia. Riskienhallinnan osalta tunnistetut ulkoiset uhkat ja haasteet, kuten rahoituksen niukkuus suhteessa palvelutarpeeseen tai lakisääteisten velvoitteiden noudattamiseen ovat toteutuneet. Henkilöstön ja osaamisresurssin arvioidut saatavuushaasteet ovat niin ikään toteutuneet arvioidulla tavalla. Osa talousarvioon ja tuottavuusohjelmaan kirjatuista toiminnan uudistuksista ovat viivästyneet, jonka vuoksi tulojen ja menojen epäsuhdan korjaantuminen on hidastunut. Sisäisen valvonnan keskeisten elementtien, kuten vaatimustenmukaisten käytäntöjen ja hallinnollisten menettelyjen osalta on edetty, joskin osin varsin hitaasti.

Toimialakohtaisesti tarkasteltuna kolmannen vuosineljänneksen osalta merkittäviä muutoksia suuntaan tai toiseen ei ole tapahtunut, pois lukien taloudellisen tilanteen heikentyminen entisestään.

Häiriö- ja poikkeusoloihin varautumisen, ja turvallisuuden näkökulmasta hyvinvointialueiden yhteistoimintaan, sekä kokonaisjohtamiseen valmistellaan lainsäädännöllistä uudistusta. Kansallisesta, YTA –alueiden, sekä alueellisista rakenteista koostuvalle kokonaisuudelle säädetään laissa rakenne. Myös toimivaltaa määritellään kyseiseen rakenteeseen osana sote -järjestämislain uudistusta. Kolmannella vuosikolmanneksella ei esiintynyt vakavia häiriö- tai poikkeustilanteita, joskin kouluampumisuhkatilanne aiheutti laajan valmiustason ylösnoston.

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan näkökulmasta hyvinvointialueen toimintaa koskien huomiota tulisi kiinnittää ulkoisten haasteiden hallinnan ohella organisaation omasta toiminnasta nouseviin riskeihin. Eri osa-alueiden hallinta, sekä niiden välinen yhteistoiminta vaatii vielä kehittämistä. Myös poisoppimista vanhoista toimintakulttuureista ja -tavoista toimia tulisi edistää nykyistä tehokkaammin.

Erillisenä liitteenä esitetään

• Toimialakohtaiset tuottavuusohjelman toimenpiteiden ja muiden talouden sopeuttamistoimenpiteiden seurantaraportit
• Aluehallituksen priorisoimien tavoitteiden toteutuminen
• Raportti hankintasuunnitelman toteutumisesta

Toimivalta

 Hallintosääntö § 74

Esittelijä Hyvinvointialuejohtaja Tollet Jan

Päätösehdotus Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että se merkitsee tiedoksi neljännesvuosikatsauksen.

Päätös