Henkilöstöjaosto
Pöytäkirja 22.08.2024/Pykälä 38

Henkilöstöjaosto 22.08.2024 § 38  

2040/01.04.02.00/2024  

Valmistelija Työhyvinvointipäällikkö Taina Mäkelä p. 040 705 8690 ja

 HR-johtaja Eija-Liisa Heikkilä p. 050 567 9972

Selostus asiasta Työterveyshuollon palvelut on toteutettu monituottajamallilla, jossa Työterveys Aalto tuottaa palveluita itse sekä alihankintana. Alihankintana työterveyspalveluita tuottaa tällä hetkellä Mehiläinen, Pihlajalinna ja Terveystalo. Työterveyshuollon palvelut painottuvat lakisääteisiin työterveyshuollon palveluihin. Lakisääteisen työterveyshuollon palvelujen lisäksi palvelusopimukseemme sisältyy työterveyspainotteisia sairaanhoidon palveluita.

 Työterveyshuollon kustannuksista kesäkuun 2024 loppuun mennessä 76,2 (vuonna 2023 74,6 %) muodostui lakisääteisistä työterveyshuollon palveluista (Kela I), työterveyspainotteisesta sairaanhoidosta (Kela II) 23,3 % (vuonna 2023 24,6 %) ja muista 0,4 % (Kela 0). Työterveyshuollon kustannukset kesäkuun loppuun mennessä ovat yhteensä 3 615 257 euroa (vuonna 2023 3 122 412 euroa).

 Työterveyshuollon kustannukset vuonna 2023 nousivat 6,4 miljoonaan euroon ylittäen talousarvion 1,2 miljoonalla eurolla. Kelan työnantajakorvauksen jälkeen (3,25 miljoonaa) hyvinvointialueen työterveyden nettokustannukseksi jäi 3,2 miljoonaa euroa. Vertailtaessa työterveyshuollon kustannuksia muihin hyvinvointialueisiin, työterveyshuollon kustannukset olivat Keski-Suomen hyvinvointialueella kohtalaisen matalat ja painottuivat ennaltaehkäisevään Kela I palveluihin (Kevan avaintiedot). Kustannukset ovat nousseet vuoden 2024 aikana ja sitä selittävät monet tekijät. Henkilöstömäärä on vuoden 2024 aikana kasvanut edelleen muun muassa liikkeenluovutuksien vuoksi.

 Suurimmat sairauspoissaoloja aiheuttaneiksi diagnoosiryhmiksi vuonna 2023 nousivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet (41 038 sairauspoissaolopäivää) ja mielenterveyden häiriöt (40106 sairauspoissaolopäivää). Alkuvuoden osalta sairauspoissaoloja kirjautui vanhojen organisaatioiden alle työterveyshuollon tiedoissa, joten tiedot tässä olivat suuntaa antavia. Työterveyshuoltoon kirjautuneissa sairauspoissaolojen diagnoositiedoissa ei ole mukana esihenkilöiden myöntämiä poissaoloja. Kesäkuun loppuun mennessä 2024 mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt (31,6 %) ja tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (27,1 %) olivat suurimmat pääryhmät.

 Työterveyshuollon toimintatapoja ja prosesseja on tarkasteltu ja kehitetty muun muassa:

• yhtenäistämällä työkykyjohtamiseen liittyviä toimintatapoja hyvinvointialueen aloittaessa toimintaansa sekä työterveyshuoltoyhteistyönä Aallon ja alihankkijoiden kanssa;
• vahvistamalla esihenkilöiden työkykyjohtamisosaamista ja tukea;
• sairauspoissaolot esihenkilön luvalla käytännön käytön varmistamisella;
• työterveyshuollon työyhteisötuen koordinoinnilla ja tarvearvioinnilla;
• paljon työterveyshuoltopalveluiden käyttävien henkilöiden ohjaus ja koordinoitu tuki;
• kohdennettu tehostettu tuki työyksiköille, joilla havaittua erityistä tuen tarvetta;
• terapianavigaattori verkkopalvelun käyttöönotto mielenterveyden ongelmatilanteissa.

 Toimintaa ja palveluja kehittämällä tuetaan ja edistetään työntekijöiden työkykyisyyttä sekä haetaan kustannusvaikuttavia ratkaisuja työkykyjohtamiseen ja työterveyshuollon palveluihin.

 Työhyvinvointipäällikkö Taina Mäkelä esittelee asiaa kokouksessa.

Esittelijä HR-johtaja Heikkilä Eija-Liisa

Päätösehdotus Henkilöstöjaosto merkitsee katsauksen tiedoksi.

Päätös Henkilöstöjaosto merkitsi katsauksen tiedoksi.

 Tuula Peltonen oli poissa kokouksesta klo 17.41-17.50 pykälän käsittelyn aikana.